Olimme virittäytymässä joulun tunnelmaan perinteisessä Joulun tuiketta -konsertissamme Temppeliaukion kirkossa. Pohdin siellä, kuinka tärkeää musiikki itse asiassa on joulutunnelman syntymisessä. Voisiko joulun tunnelmaan päästä ilman musiikkia? 

Kuvittelin mielessäni tilanteen, jossa kokoontuisimme yhteen ja puhuisimme joulun sanomasta, hyvän tekemisestä, hyvään pyrkimisestä ja yrittäisimme saavuttaa samanlaisen yhteenkuuluvaisuuden ja rauhallisuuden, elämän merkityksellisyyden tunteen kuin minkä saavutamme yhteisessä konsertissa joulumusiikin kautta. Ilman musiikkia.

En oikein usko, että olisi yhtä helppoa löytää yhteisyys.

Tässä on varmaan syy, miksi jouluna kuunnellaan paljon musiikkia. Musiikki kertoo enemmän ja sillä on suurempi sanoma. Musiikki pääsee ihon alle. Voisiko musiikki olla jokin suurempikin ihmisyyden mittari?  

Miksipä ei. 

Markkinataloudessamme kiihottavaa on ajatus nopean ihmisen älykkäästä toiminnasta. Panokselle tulee saada tuottoa mahdollisimman nopeasti ja tuotos pitää kotiuttaa nopeasti takaisin sijoittajalle. Sijoitustoiminnan kohde on käytetty ja sen voi sysätä syrjään. Kasvaneen pääoman taas voi sijoittaa uuteen kohteeseen ja toistaa samalla kaavalla hyvät voitot. 

Kvartaalitalouden pyörteissä syntynyt ajattelutapa on levinnyt valtiontalouteen. Valtiontalouden sijoituspääoma ovat yhteiskunnan jäsenet. Ihmiset. Sijoituskohdetta ei voikaan vaihtaa, kun siitä on imetty mehut pois. Käytetyt ihmiset eivät katoa kuten kaatuneet yritykset, vaan jäävät olemaan – syrjäytyneiksi. 

Olisiko meillä tilaa toisille ihmisille? 

Yhteiskuntamme täysivaltaisena ihmisenä toivon lapsilleni elämää, jossa on peliä ja leikkiä, teatteria, tanssia, musiikkia, kuvia ja mielikuvia, mielikuvitusta, iloa ja syvällisyyttä. Niiden avulla pienestä ihmisestä kasvaa sijoituskoneen sijasta aito ihminen, joka hankkii pääomakseen ihmisarvon tuntemista, toisen arvostusta ja tasa-arvoa, sivistystä. Sitä voi kasvattaa kohtaamalla toiset ihmiset. Tällaista pääomaa ei voi riistää. Se voi vain kasvaa.   

Ilman kulttuuria elämä ei ole elämisen arvoista. 
Puuttuu hyväksyntä. Armo. Joulun sanoma. 

Kuultuani konserttimme, tiedän, että meillä on kulttuuria vielä seuraavassakin polvessa. Kiitokset opistomme konsertissa esiintyneille nuorille kauniista konsertista. Siirryin joulun odotuksen aikaan ja sytyin joulumieleen.

Haluan kirjoittaa virtuaalihalausten kera myös suuret kiitokset hienosti toimivalle opettajakunnallemme ja toimistollemme kuluneesta syksystä, vaikka opistollamme vielä kuullaankin monet monet soittajaiset ennen joulua. Jaamme paljon ja osaamme uskaltaa olla avoimia toisten ihmisten kanssa. Lapset tietävät sen vaistollaan ja uskaltavat löytää itsestään luovuuden kanssamme. Se on paljon. 

Hyvää joulua toivottaa Reksi.