Opetushallitus järjesti tateen perusopetuksen kehittämispäivän viime maanantaina. 

Päivän keskiössä oli uusien opetussuunnitelmien perusteiden valmistaminen. Opetushallituksen väki olikin hyvin suunnitellut päivän ja sitoutti kenttäväen ryhmätöillä pohtimaan ja keskustelemaan perusteiden sisällöistä ja tehtävistä. Tunnelma oli hyvä myös eri taiteenlajien kesken. Tuntuukin, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Taiteen perusopetusliitto on onnistunut hienosti saamaan eri taiteelajit yhteiseen tpo-veneeseen. 

Oppimiskäsitys nojaa tulevissa opetussuunnitelmien perusteissa aktiivisen oppijan rooliin ja monet sisällöt saanevat siitä väritystä. Saa nähdä, säilyykö oppilasarvioinnissa numeroarviointi vai uskalletaanko se jättää pois. Viihtyisin itse aremmin suulisissa ja kirjallisissakin arvioinneissa, mutta voi olla, että edelleen oppilas, perhe ja opettaja haluaa numeroita. 

Väkeä keskusteluttaa aina yleisen ja laajan oppimäärän suhde, johon on syntynyt kaksi kantaa. Joko siirrytään yhden oppimäärän opetussuunnitelmiin tai sitten oppimäärien profilointiin pitää saada selkeämpää eroa. Päivän puheenjohtaja Jorma Kauppinen sanoi sivulauseessa myös, että opetussuunnitelmat edustavat aikaansa ja on vaiheita jolloin kiristetään tai löysennetän raamia. Oma veikkaukseni on, että yhteiskunnallinen tilanne edellyttää tähän aikaan opppimäärien säilyttämistä ja tarkempaa oheistusta, mikä on samalla haaste toteuttaa laatua mutta myös turva saada julkista rahoitusta.  

Päivän alkuun taiteen perusopetuksen väki odotti mielenkiinnolla opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen tervehdystä, sillä taiteen perusopetus on nostettu hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Saimme kuulla ministeriltä, että ymmenen miljoonana rahoitus kolmelle vuodelle on selvä.  

Opetusministeriön tiedotteen mukaan kärkihanke sisältää seruaavaa : ”Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Lisätään taiteen perusopetusta ja kulttuuritoimintaa. Tunnistetaan kulttuurin hyvinvointimahdollisuudet aiempaa paremmin. Tuodaan kulttuuri lähemmäs jo­kaista suomalaista edistämällä julkisissa tiloissa ja laitoksissa esillä olevaa taidetta. Parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa. Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tai­teen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi. Tämän kärkihankkeen, kuten koko hallitusohjelman toteuttamissuunnitelma valmistellaan kesän 2015 aikana.”

Taiteen perusopetus ottaa ilolla vastaan mitä sille annetaan. Koulutuspäivän aikana käy ilmi, että valtion talousarvioesituksessä tpo on mm. koulujen iltapäivätoiminnan kehittämisen kanssa samassa potissa, jossa on 2,8 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Eli vajaat mijoona per vuosi. Tästä ei varmaan kovin paljoa taiteen perusopetukselle lohkea.

Taiteen perusopetusliiton hallitus oli laatinut puheenvuoron, jonka esitti liiton puheenjpohtaja Pia Poutanen. Sain luvan lainata sen kokonaisuudessaan kirjoitukseeni. Siellä on muutama hyvä idea, joilla pienikin kehittämisraha kärkihankkeessa voitaisiin saada järkevään käyttöön, jolla olisi kauaskantoisuutta ja pysyvyyttä luova vaikutus. 

Taiteen perusopetusliiton puheenvuoro Opetushallituksen kehittämiseminaarissa 28.9.2015:

Arvoisa ministeri, hyvät Opetushallituksen ja taiteen perusopetuksen edustajat

Haluamme aluksi kiittää opetus-ja kulttuuriministeriä siitä, että olette nostanut lasten ja nuorten taidekasvatuksen huomioin kohteeksi ja kulttuurin kärkihankkeeksi taloudellisesti vaikeana aikana. Me kaikki lasten ja nuorten parissa työskentelevät tiedämme taidekasvatuksen merkityksen lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, voimaannuttavina kokemuksina ja monipuolisina taitoina, jotka kantavat läpi elämän. 

A.
Kouluissa ja päiväkodeissa annettava taidekasvatus luo perustan eri taiteen alojen taideopetukselle niiden taidelajien osalta, jotka ovat mukana perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden niille lapsille, jotka haluavat harrastaa taidetta laaja-alaisemmin ja syvemmin. Se tarjoaa tasolta toiselle etenevän oppimisen kaikilla ikätasoilla niin, että lähtökohtana ovat oppilaan omat taipumukset, valmiudet ja tavoitteet. Taiteen perusopetus antaa harrastukselle jatkuvuuden ja sen normisto luovat rakenteet laadulle. Suomessa annettavan taiteen perusopetuksen piiriin kuuluvat musiikki, tanssi, visuaaliset taiteet, esittävät taiteet ja sanataide.

Taiteen perusoppilaitokset muodostavat lakisääteisen taiteen perusopetuksen lisäksi eri taiteen alojen taidekasvatuspalveluita tuottavan asiantuntijaverkoston ja taidekasvatuksen pitkäjänteisen kehittämisen rakenteen. TPO-oppilaitosten, päiväkotien ja koulujen välisiä erilaisia yhteistyön muotoja on tällä hetkellä useilla paikkakunnilla ja ne voidaan jaotella kolmeen osaan:
1.    Koulutiloja hyödyntävä tpo, joka pohjaa opetussuunnitelmien perusteisiin, on pitkäjänteistä ja tasolta toiselle etenevää yleiseen tai laajaan oppimäärään sisältöistä opetusta. Tässä viiteryhmässä on esimerkkejä myös varhaiskasvatuksen malleista.
2.    Toisena toteuttamismuotona taiteen perusoppilaitokset tuottavat kouluille laadukkaista iltapäiväkerhoja ammattiopettajien johdolla sekä koulujen, että taiteen perusoppilaitosten tiloissa.
3.    Peruskoulun Opetussuunnitelman mukainen toiminta, jolloin taiteen perusopetuksen toimijat ovat toteuttajina kulttuuripoluissa, kulttuurikasvatussuunnitelmissa ja muussa vastaavassa perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisessa kulttuuri ja taideopetuksessa.

Taiteen perusopetus on oma koulumuotonsa, jossa koulutetut opettajat toimivat erilaisissa työsuhteissa. On vakinaisia työsuhteita sekä suuri joukko tuntiopettajina toimivia. On tärkeää, että opettajan työpäivä säilyy ehjänä, niin ettei oppitunteja sijoitettaisi keskelle päivää. Taiteen perusopetuksen mahdollisuudet ovat iltapäivätoiminnassa, jolloin tunnit voitaisiin sijoittaa peräkkäin. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön onnistumisen kannalta keskeinen asia on koulutilojen kehittäminen eri taidelajit huomioiden. Esimerkkeinä esteettömät tilat ja turvalliset lattiamateriaalit tanssissa, välineet sirkusopetukseen, musiikissa soittimet ja akustiikka, visuaalisissa taiteissa välineet, valaistus ja säilytystilat.
Valtakunnallisesti kattavaa nykytilan selvitystä taiteen perusoppilaitosten, kerhotoiminnan, sekä aamu-ja iltapäivä toiminnan olemassa olevista yhteyksistä ei ole tehty. 

Konkreettinen ehdotuksemme on käynnistää hanke, joka selvittä olemassa olevia niin toteutuvia, kuin epäonnistuneita, lakkautettujakin malleja. Selvityksen kohteena tulisi olla myös taiteen perusopetukselle annettavien lisätehtävien ja tätä kautta toiminnan laajenemisen edellyttämät resurssit. Taiteen perusopetuksen ja koulujen yhteistyöstä on kokemuksia vuosikymmenien ajalta. Kärkihankkeeseen varattu kolme vuotta on lyhyt aika kehittää kokonaan uusia toimintamalleja, mutta lyhyessäkin aikataulussa pystyisimme selvittämään olemassa olevia kokemuksia hyvin organisoidun arviointihankkeen avulla. 
Nykytilan kartoitus toisi laajan tietopohjan kärkihankkeen arvioinnille sekä vuoden 2018 lopussa tehtäville ehdotuksille jatkotoimiksi. Pitkäjänteisen työn tuloksena kertynyt asiantuntemus ja hyväksi koetut mallit ovat hyvä lähtökohta, johon uudet toimintatavat saadaan juurtumaan.

B.
Muutokset toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa edellyttävät uudenlaista osaamista. Taiteen perusopetusliiton toiveena on, että peruskoulua koskevassa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeessa huomioidaan myös taiteen perusopetus osana yleissivistävää koulutusta.

Kehittyvän teknologian mukanaan tuomat työtavat ja uudet sisällöt huomioidaan kulttuuriperinnön omaksumisen rinnalla. Taiteen perusopetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Toivommekin, että opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ulottuu myös taidealojen opettajien pedagogiikkaan ja kelpoisten eri taiteenalojen opettajien saatavuutta kehitetään pitkäjänteisesti.

Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvien taiteen perusopetuksen järjestäjien valtionavustukset ovat erinomainen kehittämisväline. Opetussuunnitelmatyö sekä uuden teknologian ja oppimisympäristöjen haltuunotto edellyttää pedagogisten kehittämishankkeiden lisäksi opettajille soveltuvan täydennyskoulutuksen turvaamista. Taiteen perusopetuksessa on suuri osa tuntiopettajia, joiden täydennyskouluttaminen vaatii erityistä aikataulullisesti joustavaa ja suunnitelmallista toteuttamista.

C.
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen on tervetullut vaihe koulumuotomme kehittämisessä. Olemme todenneet, että paikalliset vaihtelevat olosuhteet ja tarpeet huomioiva kahden oppimäärän rakenne ja kuntia ohjaavat opetussuunnitelmat tulee turvata myös jatkossa.

Kun kokoonnuimme kehittämisseminaariin tähän samaan saliin puolitoista vuotta sitten, Opetushallituksen asiantuntijat johdattivat meidät uusien opetussuunnitelmien oppimiskäsitykseen: oppija on aktiivinen toimija ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Taiteen perusopetuksen eri taidealoja edustavissa työryhmissä on peilattu oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin käsitteitä.

Oppiminen on aktiivinen ja toiminnallinen prosessi ja se on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opiskelun tavoitteena on sisäisen motivaation ja itseohjautuvan taidesuhteen rakentuminen. Opettajalla on tärkeä rooli ja vastuu tukea opiskelun edetessä kasvavaa harjaantumisen ja omaehtoisen työskentelyn taitoa. Taiteen perusoppilaitokset ovat oppimisen yhteisöjä, joissa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kukin rikastuttaa yhteisöä omalla panoksellaan ja saa tukea oman lahjakkuutensa toteuttamiseen. Konsertit, esitykset, näyttelyt julkaisut ja päättötyöt tekevät harrastuksen tavoitteellisuutta näkyväksi ja motivoivat jatkamaan.
Taideopiskelussa tieto, taito ja tunne yhdistyvät. Myönteiset tunnekokemukset ja uuden luominen kasvattavat sisäistä motivaatiota. Taidot mahdollistavat itseilmaisun, joka on taideopintojen keskeinen tavoite. Taideopiskelun moniulotteisuus luo oppimaan oppimisen valmiuksia, joita tarvitaan elämän eri alueilla.