Metropolian kulttuuri ja luova ala on kunnostautunut kulttuurin ja yhteiskunnan yhteyksien miettimisessä. Sain osallistua Luovuus syttyy yhteisöissä! -nimiseen seminaariin tiistaina.

Seminaarin tarkoitus oli koota yhteen Metropolian eri hankkeiden ajatuksia. Näistä hankkeista itselleni läheisin oli Kulttuurisilta-hanke, josta olenkin jo kirjoittanut aiemmin. Muita seminaariin osallistuneita olivat Tuottaja 2020, Medios-, Voimaa ja voimavaroja maahanmuuttajista-, ja Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeet. Aamupäivälla luennoitiin aiheepiirien teemoista ja iltapäivällä tehtiin ryhmätöitä hankkeiden teemojen parissa.

Hyvin erilaisten hankkeiden lähtökohdista syntyi mielenkintoinen kokonaisuus yhden seminaarin tarkasteltavaksi. Seminaari alkoikin professori Juha Siltalan sanatulituksella, jossa hän vertasi ja maalasi nk. oikean työn ja kulttuurityön eroja ja tulevaisuutta. Siltala yksinkertaisti yhteiskunnassa vallalla olevaa käsitystä näin: Oikeaa työtä on miehen pitelemän kovaäänisen koneen, esimerkiksi turvetraktorin käyttö, vaikka sen työllistävä vaikutus on paljon huonompi ja saamat tuet satakertaiset verrattuna pehmeisiin naisvaltaisiin, esimerkiksi kulttuurialan töihin. Kulttuurialalle ei sovi bulkkituoteajattelu eikä siis työn ilon riistäminen ja laadun huonontaminen. Pilke silmäkulmassa saatiin provosoiva ja hyvä alku seminaarille.

Itselleni ehkä tärkeimmäksi sisällöksi seminaarista nousi seuraava puheenvuoro. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen (Socca) johtaja Pirjo Marjamäki esitteli yksikkönsä toimintaa ja sen yhteyttä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvintia -toimintaohjelmaan (Lataa: Opetusministeriön julkaisuja 2010:1)

Mielestäni kulttuurialan ihmisten on tärkeä tietää, kuinka lähellä yhteiskuntaa oikeasti olemme ja mikä merkitys tekemälläme työllä ja vuorovaikutuksella on yhteiskunnan jäsenille. Sen vuoksi lainaan tähän toimenpideohjelman ehdotukset. Kannattaa miettiä, kuinka minä tai oma yhteisöni voisi olla mukana ja edistamassa kulttuurista hyvinvointia Suomessa. Me olemme osa yhteiskuntaa, emmekä voi jättäytyä sen ulkopuolelle.

Toimenpide-ehdotus 1:
Kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset huomioidaan eri ministeriöiden strategioissa ja eri toimialojen tulevissa lainsäädännön uudistuksissa, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisessa.

Toimenpide-ehdotus 2:
Perustetaan vastuuministeriöiden johdolla yhteistyöelin, jonka tehtäviin kuuluvat Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman toteuttaminen,
koordinointi, tunnetuksi tekeminen ja ehdotusten laatiminen tarvittavista uusista järjestelyistä sekä toiminnan seuraaminen eri hallinnonaloilla.

Toimenpide-ehdotus 3:
Kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tutkimuksen, kehittämisen ja koordinoinnin ”kotipesä” perustetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen.

Toimenpide-ehdotus 4:
Kehitetään alueellisia yhteistyömalleja ja strategioita kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi.

Toimenpide-ehdotus 5:
Kunnissa asetetaan strategisia tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi myös kulttuurin ja taiteen keinoin ja tavoitteet kirjataan osaksi kuntien strategioita.

Toimenpide-ehdotus 6:
Opetusministeriö lisää tukeaan kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävään toimintaan. Myös muut ministeriöt ja Raha-automaattiyhdistys ohjaavat tukeaan kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin.

Toimenpide-ehdotus 7:
Tuetaan kulttuurin, luovien alojen ja hyvinvointialojen yhteisen yritystoiminnan ja palvelukonseptien kehittämistä.

Toimenpide-ehdotus 8:
Kuntalaisten käyttöön etsitään aktiivisesti lisää yhteisiä toiminta- ja kohtaamispaikkoja.

Toimenpide-ehdotus 9:
Kehitetään ja tuetaan arjen kulttuurisuutta vahvistavia toimintamuotoja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla.

Toimenpide-ehdotus 10:
Taide- ja kulttuurilaitoksia sekä muita kulttuurialan toimijoita kannustetaan pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen yleisöyhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden, muiden laitosten, koulujen sekä työpaikkojen kanssa.

Toimenpide-ehdotus 11:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä olevan asiakkaan kulttuuritarpeet, yksilölliset toiveet ja toteutus kirjataan asiakkaan/potilaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

Toimenpide-ehdotus 12:
Kunnat ja muut rakennuttajatahot varaavat hoito- ja laitosympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi prosentin rakentamis- tai peruskorjauskustannuksista taidehankintoihin. Hoitoyksiköiden käyttökustannuksiin varataan vuotuinen määräraha, jolla voidaan
edistää kulttuuritoimintaa, yhteisöllisyyttä ja luoda kodinomaisuutta hoitoympäristöön asiakkaiden ja henkilökunnan yhteisten toiveiden pohjalta.
 
Toimenpide-ehdotus 13:
Käynnistetään Hyvinvointipolitiikkaa toisin keinoin -tutkimusohjelma.

Toimenpide-ehdotus 14:
Perustetaan kulttuurin ja hyvinvoinnin professuuri ja valtakunnallinen tutkijakoulu.

Toimenpide-ehdotus 16:
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Taide- ja taitoaineita lisätään kaikille koulutuksen asteille.

Toimenpide-ehdotus 17:
Käynnistetään hanke, jonka tarkoituksena on koota, arvioida ja levittää Terveyttä kulttuurista -verkoston aineistoa.

Toimenpide-ehdotus 18:
Otetaan käyttöön yhteinen vuorovaikutteinen sähköinen tietopankki, johon kootaan alan tutkimus- ja kehittämistietoa sekä käytäntöjä, malleja ja toimijoita.