Kiitän tämän kirjoituksen tiedoista Mikko Cortés TéllezOpetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kirjoitus perustuu hänen pitämälleen puheenvuorolle Taiteen perusopetuksen yhteistyöseminaarissa 21.-22.1. Lahdessa.

Onko monikulttuurisuus meille uusi asia? 

Suomi on ollut Ruotsin itäinen maakunta vuoteen 1809 asti ja Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana 1809-1918 ennen itsenäistymistään. Suomella on kaksi kansalliskieltä, kaksi uskontoa ja kaksi valtionkirkkoa. Saamelaiset ovat oma alkuperäiskansamme. Meillä on romanit, turkinsukuiset tataarit, juutalaisia ja vanhempi venäjänkielinen väestönosa, jotka elävät suomalaisina Suomessa.

Sanastoa

Maahanmuuttaja on henkilö, joka asuu pysyvässä tarkoituksessa Suomessa, mutta on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuudeton. 
Maahanmuuttajataustaiselle on monta määritelmää, kuten entinen ulkomaan kansalainen, molemmat tai jompikumpi vanhemmista on ulkomaalainen. 
Turvapaikanhakija on henkilö joka hakee kansainvälistä suojelua (vainon perusteella) toisesta valtiosta
Pakolainen on  henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua, eli turvapaikka
Kiintiöpakolainen on uudelleensijoitettava pakollainen, joita eräät maat, kuten Suomi, ottavat vuosittain tietyn määrän.  (Suomi 750–1050)

On täältä lähdettykin maahanmuuttajiksi

Suomesta on lähtenyt kaksi suurta maastamuuttoliikettä, 1900-luvun alussa muutettiin Ameriikkaan ja 1970-luvulla Ruotsiin. Sopetutumistarinoita tunnemme omista suvuistamme. Teollisuutemme on hyötynyt maahanmuuttajista. Finlayson, Sinebrykoff ja Fazer ovat tunnettuja maahanmuuttajanimiä, joiden ansiot näkyvät sukupolvien jälkeenkin. Musiikkia harastavat tietävät monia vierasta alkuperää olevia sukunimiä arvostettujen muusikoiden joukossa.  

Kansallisuudet, TOP 7

Viime vuoden alussa Suomessa asui noin 320 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Yli puolet on muuttanut Suomeen perhesyistä. Suomi on siirtymässä ensimmäisen polven maahanmuuttomaasta toisen polven maahanmuuttomaaksi.

Eniten Suomessa on Viron kansalaisia. Heitä on 44 774 henkeä. Venäjä on suraavaksi suurin kansallisuusryhmä. Heitä on 30 757 henkeä. Seuraavana tulevat ruotsalaiset, joita on 8 382, somalialaisia 7 465, kiinalaisia 7 121, thaimaalaisia 6484, irakilaisia 6 353. Muita kansallisuuksia on alle 5000 henkeä.  

Nuori maahanmuuttajaväestö on tulevaisuuden työväki

Ikääntyvä Suomi tarvitsee ratkaisuja. Ketkä tekevät työt? Maahanmuuttajataustaisissa henkilöissä työikäisiä (15-64 -vuotiaita) on suurempi osuus (n. 76%) kuin pääväestöstä (n. 64%). Ulkomaalaistaustaisen väestön mediaani-ikä on 33 vuotta, koko väestössä 42 vuotta. Ulkomaalaistaustaisia eläkeläisiä on vain vähän (5,5 %) verrattuna suomalaistaustaisiin (20 %) Lapsia on paljon: esimerkiksi yli 37 % somalialaistaustaisista on 0 – 14-vuotiaita (suomalaistaustaisista 16,3 %)

Miten maahanmuuttajanuorilla menee?

Maahanmuuton pitkäkestoisia vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa. Suurin osa ainakin suomalaisen peruskoulun suorittaneista pärjää yhteiskunnassa hyvin tai melko hyvin, mutta koulumenestyksessä on parannettavaa (PISA 2012). Näkisinkin, että koulujen on entistä enemmän korvattava lukemalla oppiminen kokonaisvaltaisemmilla opetustavoilla, jotta erilaiset oppimistyylit ovat mahdollisia. 

Maahanmuuttajataustaisten taideharrastuksista ei ole kattavaa selvitystä, mutta maahanmuuttajataiteilijoista on tehty selvityksiä. Monikulttuurisuus-käsitettä on kritisoitu osaksi sen epämääräisyyden vuoksi, osaksi sen sisältämän erottelevan elementin vuoksi. Maahanmuuttokriittisessä keskustelussa monikulttuurisuutta kritisoidaan ilmiönä, koska sen katsotaan ”suosivan” maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia. Monikulttuurisuus-termi on melko yleisessä käytössä suomalaisessa (taide)politiikassa. (”Maahanmuuttajat taiteen tukijärjestelmässä” P. Karhunen/Taike)

Lisää käsitteitä

Koska monikulttuurisuus-käsitteen katsotaan muuttuneen liian kuormittuneeksi, sen tilalle on tarjottu muun muassa termiä moninaisuus (diversiteetti). Tällä tarkoitetaan etnisyyden lisäksi myös muun muassa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä moninaisuutta.

Myös käsite kulttuurienvälisyys (intercultural, interculturalism) on viime vuosina usein korvannut monikulttuurisuuden käsitteen. Kulttuurienvälisyydellä tarkoitetaan eri kulttuurisista taustoista tulevien yksilöiden kohtaamista, ei niinkään erilaisten kulttuurien kohtaamista.

Monikulttuurisen taiteen kysymyksiä

Maahan muuttaneet eivät aina itsekään halua tulla määritellyiksi ”maahanmuuttajataiteilijoiksi” tai ”monikulttuurisiksi taiteilijoiksi”. Kuitenkin kieli, taiteen ja kulttuurin järjestelmät ovat heille usein vieraita, eikä muualla hankittua osaamista ole välttämättä täällä tunnistettu eikä tunnustettu. Kannattaa myös huomata, että maahanmuuttajuus tai yhteinen kansalaisuus määrittelevät ihmisiä usein vähemmän kuin muut ominaisuudet.

Monimuotoinen musiikki –hanke

Suomen musiikkineuvoston hankkeessa vuonna 2008 kartoitettiin musiikkielämän eri kohderyhmien nykytilannetta ja kehittämistarpeita. Kohderyhminä olivat vähemmistökulttuurit, maahanmuuttajat, erilaiset oppijat sekä syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet. Hankkeen kysely lähetettiin varsin kattavasti musiikkialan eri toimijoille. 

Vastaajat kokivat, että heidän toimintaympäristönsä asenne monikulttuurisuuteen oli pääasiassa hyvä tai kohtalaisen hyvä. Maahanmuuttajien parissa työskentelevien keskuudessa kaivattiin paljon jatko- ja täydennyskoulutusta. Maahanmuuttajamuusikoille keskeinen tarve on pedagoginen valmennus ja muu koulutus, kuten esiintymiskoulutus, studiotyöskentely, nuotinlukutaito ja markkinointi. Maahanmuuttajalasten osallistumisen esteinä musiikkioppilaitosten opetukseen voi olla korkeat maksut tai joillakin ryhmillä kulttuuritausta. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksia

Lisääntyvää maahanmuuttoa on ennakoitu ja siihen on reagoitu nuorisotyössä jo usean vuoden ajan. Ministeriö tukee maahanmuuttajanuorten omien järjestöjen perustoimintaa ja erillisiä hankkeita; sekä perinteisten suomalaisten nuorisoalan järjestöjen hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, sosiaalista vahvistamista ja yhdenvertaisuutta.

Yhtenä avustuspolitiikan päämääränä on ollut tukea maahanmuuttajanuorten mielekästä ja osallisuutta lisäävää vapaa-ajantoimintaa vaihtoehtona häiriökäyttäytymiselle, mikä on omiaan myös vähentämään todennäköisyyttä ajautumiselle väkivaltaiseen ekstremismiin.

Ajankohtainen turvapaikkatilanne

Toiminnassa olevat vastaanottoyksiköt ovat täynnä. Joka viikko tarvitaan majoitustilat jopa kahdelletuhannelle uudelle turvapaikanhakijalle. Turvapaikkahakemusten käsittelyä on tehostettu, silti päätöksen saaneita poistuu vastaanottoyksiköistä hitaammin kuin uusia turvapaikanhakijoita saapuu. Vastaanottokeskuksilla ja hätämajoituskeskuksilla on hyvin vähäiset mahdollisuudet järjestää mielekästä vapaa-ajantoimintaa lapsille ja nuorille. 

Koulutustilanne 

Oppivelvollisuusikäiset ovat menneet tai ovat kovaa vauhtia menossa perusopetukseen, mutta varhaiskasvatukseen osallistuu vain vähän lapsia. Minne ohjataan oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret? Kuka voisi tarjota mielekästä toimintaa näille lapsille ja nuorille?

Musiikkia maahanmuuttajalapsille

Musiikki on kieli ilman sanoja. Voisimmeko avoimesti tutustua eri kansallisuuksien musiikkiin maahanmuuttajiemme kautta ja saada sen jotenkin arkiseksi? Helsingin kulttuurikeskukset ovat eriyttäneet toimintaansa ja Kulttuurikeskus Caisa onkin hyvin monikulttuurinen.

Kulttuurien kohtaaminen on välttämätöntä ja sen tulisi alkaa viimeistään päiväkodeissa. Musiikin ja leikkien avulla maahanmuuttajalapsen on helppo tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja hänen identiteettinsä voi kasvaa kahteen kulttuuriin. Vastavuoroiseksi maahanmuuttajalapsi voi lahjoittaa oman kulttuurinsa lauluja, loruja ja leikkejä päiväkotitovereilleen. 

Musiikki on koulussa yhteisöaine. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaisia, uusien opetussuunnitelmien toteutetaan juuri musiikintunneilla, integraatio on helppoa  ja jokaiselle oppilaalle voidaan antaa onnistumiseen johtavia tehtäviä. 

Näen kuitenkin soittoharrastukseen syttymisessä vielä kovasti työsarkaa. Musiikkiopistoihin on yleensä pyrkimiset joihin ilmoittaudutaan. Ilmoittautumaan tulevat ne ihmiset, jotka tietävät mitä haluavat. Musiikista kiinnostuneiden maahanmuuttajataustaisten lasten opettajilta edellytetään herkkää silmää ja korvaa sekä vanhemman asennetta nähdä lapsen paras, välitunnillakin. 

Haluan toivoa kaikille maailman ihmisille kykyä samaistua toisen ihmisen elämäntilanteeseen. Se olisi suuri lahja koko ihmiskunnalle. Ja välttämätön. 

Tietoa ja tukea

Kulttuuria kaikille –palvelu, http://www.kulttuuriakaikille.info/
Taiteen edistämiskeskus, http://www.taike.fi
Cultura-säätiö, http://www.culturas.fi/