Pikkuparlamentin kansalaiinfossa järjestettiin eilen Taiteella tuottoa? -ideariihi taiteen ja yritysten yhteistyömahdollisuuksista. Tilaisuus oli kansanedustaja Tuija Braxin ja Konserttikeskus ry:n järjestämä. Konserttikeskuksen hallituksen jäsenenä minulle lankesi ilo kuljettaa keskustelua.  

Keskutelun virittäjiksi oli pyydetty neljää, eri näkökulmista asiaa lähestyvää osaajaa. Sublime Music Agency Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Kamariorkesteri ry:n toiminnanjohtaja Tiina Vihtkari, maamme eturivin tanssitaiteilija ja tanssielokuvantekijä Thomas Freundlich, Musavisio Oy:n toimitusjohtaja Heini Merkkiniemi ja Teatterikorkeakoulun yliopistonlehtori Kai Lehikoinen kertoivat alustuksissaan seikkaperäisesti kokemuksiaan taiteen ja yritysmaailman onnistuneista kohtaamisista. 

Tiina Vihtkari kertoi Suomen Kamariorkesterin ja suomalaisten suurien yritysten yhteistyöstä, jossa orkesterin toiminta lähes kokonaisuudessaan rahoitetaan yksityisin varoin. Sublimen edustamien muusikoiden ehdottomuus, yksilöllisyys ja osaaminen ovat paketissa ja avaimia hyvälle yhteistyölle.

Thomas Freundlich kertoi projekteistaan, joissa hän on koreografioinut ja ohjelmoinut teollisuusrobotteja tanssimaan näyttämöllä. Projektit on toteutettu yhteistyössä ABB:n kanssa. Thomas sanoi, ettei ole ollut yritysfoobinen alkujaankaan. Robottien liikkeet kiinnostivat häntä ja yritysyhteistyö oli luonteva valinta. 

 Heini Merkkiniemi on kertoi Musiikkityönohjausmenetelmästään ja Musavisio Oy:n yhteistyöstä sekä jääkiekkojoukkue Pelicansin että Tampere-talon kanssa. Tampere-talon palveluihin oli onnistuttu luomaan uusia menestyviä konsepteja ja Hannau Aravirran luotsaaman Pelicansin tappioputki oli kääntynyt huimaan voittokulkuun.

Kai Lehikoinen kertoi Teatterikorkeakoulun kehittäjäkoulutuksesta ja taiteellisista interventioista organisaatioissa. Taide voi päästä sisään yhteiskunnallisiin asioihin ja vaikuttaa yhteiskuntamme hyvään kehittymiseen osallistavalla tavalla. Interventioiden kaltaista opetusta tulisi olla jo kouluissa ja taiteilijoiden tulisi saada tähän koulutusta.

Yhteisiä piirteitä keskusteluista nousi toimijoiden välinen keskustelevuus, saman kielen tai yhteisymmärryksen halu, jotka ovat edellytyksena luottamuksen syntymiselle. Näillä keinoin voi löytyä uusia yhteistoimintamalleja, joissa kaikki osapuolet hyötyvät.

Tässä lähinnä allekirjoittaneen nopeat ensitunnot keskustelusta. Konserttikeskuksen Kari Vase kokoaa yhteenvedon tilaisuudesta. Kiitokset järjestäjille, alustajille ja aktiivisesti keskustelleelle yleisölle.   

LISÄYS 26.1.

MUISTIO Taiteella tuottoa? – ideariihi taiteen ja yritysten yhteistyömahdollisuuksista 21.1.2015 klo 17-19

Eduskunnan Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti (Arkadiankatu 3) 
Puheenjohtajana toimi Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio 
Muistion kirjasi Konserttikeskuksen toiminnanjohtaja Kari Vase

Tilaisuuden aluksi kansanedustaja Tuija Brax toivotti osanottajat tervetulleiksi. Tilaisuuteen oli pyydetty puheenvuorot neljältä henkilöltä, joilla on esittää onnistuneita esimerkkejä taiteen ja yritysmaailman yhteistyöstä.

Ensimmäisen puheenvuoron piti Sublime Music Agencyn toiminnanjohtaja Tiina Vihtkari. Hänellä oli aloittaessaan taustalla kaupallisia korkeakouluopintoja. Alun perin kuorokavereiden tarpeisiin syntyneestä yrityksestä on vuosien mittaan kehittynyt täysipainoinen agentuuri, jonka liiketoimintaa on pystyttävä pyörittämään ilman julkista rahoitusta.
Vuonna 2006 Tiinalle tuli myös Suomalainen kamariorkesterin toiminnanjohtajuus. 25 vuotta toimineella orkesterilla on 300 000 - 500 000 euron vuosibudjetti, josta vain 10 000 – 11 000 euroa on julkista avustusta.
Sponsoroinnin lähtökohdat ovat muuttuneet dramaattisesti, logo jossain ei enää riitä. Mesenaattiajatukset ovat taka-alalla. Orkesterilla on nyt muutama iso sponsori, joilla kullakin on edustajansa orkesterin hallituksessa.
Sublimella on nykyään noin 20 artistia, kuten Jukka Perko ja Kimmo Pohjonen, joilla kaikilla on voimakas oma taiteellinen profiilinsa.
Esimerkkinä viimeaikaisesta yhteistyöstä Essilorin ”Rakastu rajattomaan” -kampanja, johon liittyen optikkoliikkeisiin tuli jakoon Rajaton-yhtyeen levy.
Taiteen puolella sielua ei haluta kuitenkaan myydä, eroa urheiluun?
Petri: Miten valitset taiteilijat talliisi?
Jos ehdokas aloittaa tyyliin ”Mulla on huono keikkamyyjä..”, ei tule kauppoja. Suomessa on mieletön määrä hyviä muusikoita, ja koko taustatyön on oltava tehtynä. Esim. Rajaton otti yhteyttä kun kv. kontaktit olivat jo vireillä. Pohjatyö oli aukottomasti tehty. Ehkä vaaditaan ensin ne paljon puhutut 10 000 tuntia työtä.  Yhtyeessä on oltava vähintään yksi realisti ja on tiedostettava että olen tätä, en tuota.
Yhtenä yhdistävänä tekijänä Tiina mainitsi karismaattisuuden, aidon läsnäolon.
Petri: Mitä vaaditaan, jotta päästään yritysyhteistyöhön? Huippuun viety laatu, elämys joka ei petä.
Toki henkilösuhteilla on merkitystä. Orkesterin perustaja Jukka-Pekka Saraste sai suhteillaan liike-elämän edustajat aikanaan mukaan. 
Ratkaisumalleja kehitellään yhteistyössä, mutta jokin uusi mutka pitää olla. Logo ei pelkästään toimi eikä sitä aina edes haluta: esim. Fazer halusi toimittaa konserttipaikoille pöntöt täynnä suklaata.

2. puheenvuoro: Thomas Freundlich
”Olen tanssin puuhahenkilö. Taustalla on myös julkisilla avustuksilla toteutettua toimintaa, mutta olen yritysyhteistyömyönteinen henkilö alkujaankin.” 
ABB:n kanssa Thomas on toteuttanut jo neljä yhteistyöprojektia joista Human Interface oli kolmas. Teoksessa oli kaksi tanssijaa ja kaksi teollisuusrobottia. 
Oliko sitten vaikeaa saada ”hörö” proggikseen rahaa yritykseltä? Jos yhteistyö toimii ja voivat tarjota jotain joka ei vie heiltä hirveästi työpanosta eikä maksa heille paljon mitään, se onnistuu. Mikä oli Human Interfacesta vastine ABB:lle? PR:ää, näkyvyyttä, esim. Metallitekniikka-lehdessä se oli näkyvästi esillä, win-win-tilanne kyseessä.
Turvallisuustekijät olivat tärkeässä asemassa (SAFEMOVE-tekniikka), onnettomuus olisi ollut hirvittävä asia yritykselle, nyt tuli pelkästään positiivista palautetta. Kumppanista on pidettävä huolta. Onnistumisen edellytyksenä oli se, että Thomas opetteli itse ohjelmoimaan robotteja. Insinöörien ei tarvinnut joutua likoon.
Petri: Toimit ikään kuin tuotekehittelyn apuna? ”Joo, sain robotit käyttäytymään epärobottimaisella tavalla.”
Vastaavanlaisille projekteille toivottiin jatkoa ja mainittiin mm. että Markku Salollakin on ollut robotti-installaatio. Tärkeätä on kuitenkin olla liikkeellä uusin ideoin.


3. puheenvuoro: Heini Merkkiniemi, Musavisio Oy
Heini, jolla on 15 vuoden kokemus musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa, esitteli uutta taidelähtöisen työnohjauksen mallia. 
Musavision taidelähtöinen palvelu sisältää:
1. Työnohjausta ja valmennuksia yritysten kehittämiseen
2. Taidelähtöisiä työkaluja: Musiikkityönohjaus Bändivalmennus ja
Työnohjauksen Verkkotyökalu
3. Koulutusta
Teemoja:
• musiikilliset interventiot, prosessit ja kehittämisprojektit
• neurokognitiivinen konsultointi, teemoina oppiminen ja luovuus
• emootioiden ja energian johtaminen
• tuotteiden ja palveluiden kehittäminen
• henkilöstön ja johdon koulutus
• työhyvinvoinnin ja suorituksen valmennukset
Musavisio on käyttänyt toiminnassa myös vajaakuntoisia taiteilijoita, joista esimerkkinä Tiina esitteli tilaisuudessa läsnä olleen Sami Helteen (Pentti Kurikan Nimipäivät -yhtye). 
Heini kertoi taidelähtöisen palvelusta erityisesti kahden esimerkin valossa: Tampere-talo ja Lahden Pelicans, joista molemmista nähtiin videohaastattelut (Pauliina Ahokas ja Hannu Aravirta). 
Tampere-taloon tilattiin 10 uutta ideaa ravintolan käyttöön, mutta yhdessä päivässä niitä syntyi 70, joista 12 kokonaisuutta tuli käyttöön. Niistä ehkä paras on ollut oman lehmän palkkaaminen (nyt jopa jäätelötehdas lehmän maidolle). Myös Pasi Vatasen syntymäpäivät -bändi perustettiin työyhteisöön. 
Pelicanseissa 25 kaverilla oli 10 ottelun tappioputki takana, kun joululomalla rupesivat musavideon tekoon. Uusissa rooleissa syntyi vapauttavia onnistumisen tuntemuksia. Sen jälkeen tuli 10 ottelun voittoputki! Aravirta kiteytti olennaisen: joskus on tehtävä jotain muuta kuin perusduunia jotta onnistuminen olisi taas mahdollista. Ryhmähypeä syntyy, itsensä ylittäminen mahdollistuu. Luottamus lisääntyy.  
Prosessin on kuitenkin oltava hyvin suunniteltu ja laadukas.

4. puheenvuoro Kai Lehikoinen, Teatterikorkeakoulu 

Kai esitteli miten taidelähtöisiä interventioita voidaan viedä yrityksiin ja muuhun yhteiskuntaan.
Hän painotti, että taide on tarpeen pahoinvointia vastaan. Sen tulee yllättää, haastaa vuoropuheluun jne. mutta on muistettava että taiteella on oma ARVO. Taiteen autonomiasta on huolehdittava. Ilman taidetta olisi ankeaa.
Taiteen tukemiseen on nykyään toki myös muita tulovirtoja kuin perinteiset avustukset. 
Taiteellisia interventioita on erilaisia ja eripituisia. Vaikutukset ovat monitahoisia ja positiivisia. Toimenpiteiden tulee olla esteettisiä ja kokemuksellisia (wow-elämys) ja niiden tulee lävistää organisaatio kaikilla tasoilla.

Arts value matrix 
Lehikoinen.jpg
Muuttamalla näkökulmaa saavutetaan uusia ideoita ja merkityksiä ja vahvistetaan luovaa ajattelua, kehitetään johtajuutta, parannetaan viestintää jne.
Prosessissa strategiaa ja toimintaa kehitetään, sosiaaliset suhteet paranevat, yhteistyö lujittuu, työhyvinvointi lisääntyy jne. Nähdään enemmän ja eri tavoin.
Esim. Viking Linella aktivoitiin Amorella-laivan henkilökuntaa tuottamaan ideoita, mikä tapahtui ensimmäistä kertaa, ja tulokset olivat hienoja.
Kai esitteli videolta Malin Bellmannin johdolla Göteborgin Universeum-keskuksen yhteydessä toteutettuja taiteellisia interventioita: mitä tapahtuu kun merenpinta nousee 3 metriä?
Toinen video esitteli tankalaisen Mille Karlsmosen sisustukseen liittyviä interventioita Kööpenhaminan Business Schoolissa, jossa mm. kävi ilmi työntekijöiltä että heistä tuntuu kuin he olisivat norsunluutornissa, minkä jälkeen rakennettiin torni. Koulussa tuotettuja kirjoja installoitiin visuaalisina elementteinä käytäville ja yleisiin tiloihin, mikä osaltaan lujitti organisaation Identiteettiä. 
Teatterikorkeakoulun Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon -täydennyskoulutusohjelma on parhaillaan menossa 2014-15. Seminaari 15 kulmaa: taiteelliset interventiot työelämässä 27.1. on jo täynnä mutta kisakatsomaan mahtunee vielä. Seminaarin avainpuhujana toimii Giovanni Schiuma.
Jos meillä olisi koulussa syvällistä taidekasvatusta, ei tarvittaisi taiteellisia interventioita – mikä pätee myös liikuntaan.

Tämän jälkeen keskusteltiin pidettyjen puheenvuorojen perustalta.

Erik Stenrosin
mukaan designpääkaupunkivuosi oli parasta aikaa toteuttaa tällaisia hankkeita, esim. mitä elementtejä tuoda Espoon keskukseen, vaikkapa valotaidetta. Taide olisi syytä ottaa työmenetelmäksi aina kun ympäristö on kohteena. 
Millä tavalla taiteilijat saataisiin paremmin yhteiskuntaan? Miten taiteilijoiden pitäisi suhtautua yhteiskuntaan?
Tiinan mukaan jokaisen taiteilijan pitäisi löytää oma kulma. Älkäämme myöskään säikkykö toisiamme.
Thomas kertoi olleensa itse aktiivinen. Taiteilijalle olisi usein hyödyllistä löytää työpari, joka täydentää omaa kompetenssia.  
Kai painotti, että taiteilija on jo yhteiskunnassa, mikä onkaan tuottanut ajatuksen että ollaan erillään? Renessanssista lähtien on ajateltu eriyttävästi ja nyt esim. lääkäreillä ei ole sosiaalisia taitoja. Likaantumisen pelkoa on ollut havaittavissa taiteilijoissa.
Tiina piti etuoikeutenaan sitä, ettei ole ollut koko työtaipaleellaan julkisesta rahasta riippuvainen. Rahoituksen on tultava omalla työllä, mikä ei pelota. 
Uudenlaisia haasteita on tulossa, kun julkisen sektorin olomuoto muuttuu lähivuosina mm. sote-uudistuksen myötä.

Kansanedustaja Eila Tiainen kertoi eduskunnassa toimivan Arkadiaseuran kokemuksista eri taidemuotojen alueilla, yhteistyötä mm. kuvataiteilija Tero Annanollin kanssa. 3.3. eri puolueiden edustajat ovat tentattavina taidepoliittisista näkemyksistään ja aihe on myös esillä MTV:n Talviareenassa 2.2.  Tiainen kertoi myös Äänekosken suureen teollisuusinvestointiin liittyen, että 1800-luvulla teollisuudessa oli isompia klustereita (omia pesuloita yms.), joista on myöhemmin pyritty eroon (rönsyt pois!), mutta nyt ollaan taas menossa monialaisia klustereita kohti, mikä olisi laajemminkin tervetullutta yhteiskunnassa. Ja kouluissa tulisi saada taiteen perusopetus kuntoon! 

Janne Murto esitti, että yksi menestymisen edellytys on kielenhallinta, jargon on osattava. Heidi nosti esiin Thomaksen perehtymisen ohjelmointikieleen. Toisaalta taiteilijat eivät osaa yleensä hyödyntää yritystukia. Thomas oli kielenhallinnan merkityksestä samaa mieltä ja hän kertoi itse olleensa aiemmin PR-tehtävissä teknologiapuolella, mistä on ollut paljon hyötyä. Kai katsoi puolestaan että kieltä on jossain määrin hallittava, mutta yritykset ovat kiinnostuneita taiteilijoista nimenomaan taiteilijoina. Myös kyky kuunnella on tärkeää. Jarkko Lehmuksen mielestä omaa jargonia tulee vähentää, jotta saa vastapuolen ymmärtämään omat pointtinsa.

Tuija kertoi loppupuheenvuorossaan että hän sai idean tämän tilaisuuden järjestämiseen Konserttikeskuksen valtuuskunnan kokouksen yhteydessä käydyssä keskustelussa, jossa taiteen edustajat antoivat ymmärtää, että taide ei ole yrityksille yhtä houkutteleva yhteistyökumppani kuin liikunta. Mutta todellisuudessa taiteella on paljon tarjottavaa, kuten tilaisuuden kuluessa oli käynyt ilmi. Erittäin tärkeää on myös muistaa, että puolustetaan kotimaisia rahoitusmonopoleja, jotka pitkälti vastaavat taiteen, tieteen ja liikunnan rahoituksesta.