Pääkaupunkilaisten talviloma pidettiin viime viikolla.

Erehdyin kutsumaan sitä hiihtolomaksi vanhasta tavasta. Onnekseni pääsin pois Etelästä muutamaksi päiväksi nautiskelemaan parin sentin paksuisesta "hangesta". Hiihtämässä en käynyt.

Pienet paussit työn ja opiskelun lomassa ovat hankien puutteesta huolimatta tarpeellisia. Tauot antavat etäisyyttä liian lähelle pyrkineissä asioissa ja asiat ratkeavat kuin itsekseen, kun ne ovat saaneet muhia alitajunnan työstettävänä.

Lomalla huomaa jäävänsä itselleen kiinni siitä, että miettii tekemättömiä tehtäviä. Lomastakin tulee helposti pitkään rästissä olleiden tekemisten suorituslista, jota sitten toteuttaa, stressissä ja nauttimatta.

Toivottavasti oppilaiden ja vanhempien lomat ovat sujuneet levon merkeissä, sukulaisvisiittejä tehden, ystäviä tapaillen ja hiljaisuudesta nauttien. Sitä varten lomat ovat.

Puun pilkkominen on rentouttavaa ja nautittavaa.
Jos sitä saa tehdä omaan tahtiinsa, asettamatta määrä-, laatu- tai suoritustavoitteita. Tai saa asettaa ne itselleen sopiviksi.

Saunan lämmittäminen ja saunominen on ihanaa, jos tietää, että voi käydä löylyssä itselleen sopivan määrän kertoja. Kevätflunssan huomioiden.

Samat tavoitteet kannattaa tuoda mukanaan lomalta. Teen sen verran hyvin työni, että saan itse tyydytystä siitä ja pystyn samalla lataamaan akkujani, väsyttämättä itseäni näennäisten suorituslistojen paineen alle.

Silloin saan myös enemmän aikaan ja edistyn paremmin tehtävissäni ja opinnoissani. Jaksan enemmän. Ja koska jaksan enemmän, viihdyn paremmin. Olen etuoikeutettu, koska viihdyn työssäni.

Tervetuloa takaisin töihin ja aurinkoisiin kevättunnelmiin levänneenä ja virittäytyneenä taas jokapäiväiseen aherrukseen.

Yritetään olla väsymättä.
Ladataan akkuja koko kevät.
Aurinkokennot auki!