Hyvää joulun odotuksen aikaa,
 
Minulle joulu alkaa oman opiston joulukonsertista. Konsertissa alkaa virittyä joulun tunnelmaan, kuulee ensimmäisiä kertoja joululauluja ja Temppeliaukion kirkko nostattaa ylevään, henkevään mielentilaan.
 
Itsenäisyyspäivä on myös lähellä, vain parin päivän päässä opistomme joulukonsertista. Onko itsenäisyyspäivällä ja joulun juhlalla jotain yhteistä, jotain sellaista, joka voisi yhdistää ja olla meille kaikille tärkeää?
 
Itsenäisyytemme vuosiin sisältyy paljon yhteistä kokemista, ja voimakkaimpiin koko kansakuntaa yhdistäviin asioihin voidaan itsestäänselvästi lukea käydyt sodat. Yhteinen vihollinen yhdisti koko kansan puolustautumaan sitä vastaan. 
 
Nykyään koko kansan vihollinen on vaikeammin tunnistettavissa. Se ei ole vieras valtio, vaan se on vieraantuminen toisesta ihmisestä. Käy niin, että taistelemme omaksi hyväksi ja olemme valmiita kilpailemaan kaikesta kaikkien kanssa. Muutoini olemme luusereita, häviäjiä, syrjäytyneitä.
 
Saksalainen aivotutkija Gerald Hüther toteaa, että "Aivot ovat sosiaalinen elin, ne eivät ole tietokone, vaan pikemminkin puu, jolla on pyrkimys kasvattaa mahdollisimman paljon oksia. Parasta lannoitetta sille on innostuminen. Voimakkain meitä motivoiva asia ei ole kilpailu vaan yhteys. Myös onni ja mielenrauha syntyvät siitä, että ihminen on lähellä toista ihmistä ja samalla vapaa kehittymään."
 
Musiikilla voimme jakaa välittämisen sanomaa – jaettu rakkaus on kaksinkertainen. Annetaan musiikin yhdistää meitä, ajatellaan huonompiosaisia ja suodaan lähimmäisille lämpimiä ajatuksia. 
 
Hyvän mielen ja rauhan odotuksen aikaa, 
 
Reksi