Suomen musiikkioppilaitosten liitto on julkaissut eduskuntavaalitavoitteensa. Tähän tarkoitukseen teroitetut ajatukset toimivat myös kunnallisessa ympäristössä. Musiikkioppilaitosten näkökulmasta olen huolissani siitä, että Helsingin kaupungin toiminta-avustukset eivät ole nousseet kymmeneen vuoteen. Oppilaitoksen näkökulmasta tilanne on kestämätön. Koronan jälkeisessä epävarmuuden ajassa kärsijöiksi joutuvat lapset ja nuoret. Olisi siis aika myös tarkistaa Helsingin toiminta-avustuksia ja vähintääkin varmistaa toiminnan jatkuvuus indeksikorotuksella. 

Suomen musiikkioppilaitosten liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023

Suomen musiikkioppilaitosten liitto on mukana TPO-liiton ja sen jäsenjärjestöjen sekäSuomen konservatorioliiton yhteisessä eduskuntavaaliohjelmassa. Osana taiteen perusopetuksen rikasta kenttää tavoittelemme vaaleissa näkyvyyttä ja keskusteluja teemoille jotka koskevat kaikkea sitä hyvää, jota moninainen taide-, kulttuuri- ja musiikkikasvatus voi Suomelle tarjota. Tässä ohjelmassa keskitymme musiikkioppilaitosten näkökulmaan. Lähtökohtamme on, että jokaisella on oikeus musiikkiin.

1. Musiikkikasvatuksen merkityksen tunnustaminen

Mitä:
Musiikki on kulttuurinen perusoikeus, jonka piiriin pääsemisen tulisi olla mahdollista
jokaiselle lapselle ja nuorelle. Musiikilla on merkittäviä hyötyjä yksilöille, yhteisöille ja
yhteiskunnalle: musiikki lisää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta sekä luo työpaikkoja
Suomeen ja tuo verotuloja kuntiin. Tutkimusten mukaan PISA-tuloksissa pärjääviä maita
yhdistää korkealaatuinen taidekasvatusjärjestelmä ja taidetta harrastavilla lapsilla on
keskimääräistä paremmat oppimistaidot myös muissa aineissa. Lisäksi musiikki ohjaa
kriittisyyteen sekä vahvistaa media- ja kulttuurilukutaitoa antaen näin valmiuksia
yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen ja demokratian vahvistamiseen.
Musiikki ja musikkikasvattajat ovat tottuneet puolustamaan musiikin asemaa
yhteiskunnassa. Jatkuvan puolustuskannan sijaan olisi päästävä tilanteeseen, jossa
musiikin arvo tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin laajasti.

Miten:
• Tiivistetään vuoropuhelua päättäjien kanssa.
• Nostetaan seuraavan hallitusohjelman kunnianhimon tasoa suhteessa taiteen
perusopetukseen. Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus: “Tuetaan taiteen
perusopetusta.” Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi olla kirjaus: “Vahvistetaan taiteen
perusopetuksen asemaa.”

2. Musiikkikasvatuksen saatavuuden ja saavutettavuuden lisääminen

Mitä:
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus musiikkiin. Jotta tämä oikeus toteutuisi
täysimääräisesti, tarvitsevat musiikkioppilaitokset tukea ja yhteistyötä saatavuuden ja
saavutettavuuden lisäämiseksi. Saatavuus tarkoittaa, että musiikin pariin pääsee kaikkialla
Suomessa: musiikkikasvatuksen tulee olla lähipalvelu! Saavutettavuus tarkoittaa, että
esimerkiksi sukupuoli, kulttuurinen tausta, asuinpaikka tai perheen taloudellinen tilanne
eivät ole musiikkioppilaitoksessa opiskelun este. Saatavuuteen ja saavutettavuuteen
panostaminen eivät ole vain arvovalintoja, vaan yhteiskunnallisia velvoitteita: kyse on
toiminnasta, joka on yhteiskunnan rahoittamaa ja ohjaamaa.

Miten:
• Toistamme TPO-liiton ja sen jäsenjärjestöjen sekä konservatorioliiton yhteisen
eduskuntavaaliohjelman tavoitteen: lisäämällä pysyvästi 5 miljoonaa valtion budjettiin
voidaan lisätä taiteen perusopetuksen järjestämislupia, opetustuntikohtaista
valtionosuutta ja harkinnanvaraista avustusta niille toimijoille, jotka ovat valtionosuuden
ulkopuolella.
• Yhdymme Kulta ry:n tavoitteeseen nostaa kulttuurbudjetti prosenttiin valtion
kokonaisbudjetista.
• Painotamme etsivän kulttuurityön merkitystä: aloitteellisella ja ennakoivalla etsivällä
kulttuurityöllä vahvistetaan lasten ja nuorten tasa-arvoa lisäämällä taiteen 
perusopetuksen tunnettavuutta sekä rohkaisemalla lapsia ja nuoria erilaisista taustoista
toiminnan pariin ennen kuin syrjäytyminen alkaa.

3. Musiikkikasvatuksesta hyvinvoinnin vahvistaja

Mitä:
Musiikkioppilaitokset ovat osa yhteiskuntaa. Niiden toiminta ei rajoitu vain oppilaitosten
seinien sisään vaan leviää seinien ulkopuolelle hyvinvointivaikutuksina, ilona ja
elinvoimana. Tutkimuksen ovat osoittaneet, että musiikkikasvatus ehkäisee syrjäytymistä,
vahvistaa identiteettiä, lisää osallisuutta ja empatiaa sekä vaikuttaa positiivisesti aivoihin,
muistiin ja mielenterveyteen. Koska musiikkioppilaitosten toiminta tukee koko
yhteiskunnan hyvinvointia, tulee niiden yhteiskunnallista roolia vahvistaa.

Miten:
Kehitetään yhteistyötä sosiaalitoimien, sairaaloiden, päiväkotien, vanhustenhuollon,
kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

4. Resurssit kuntoon

Mitä:
Korona-aika osoitti, että taiteen, kulttuurin ja musiikin on taisteltava jatkuvasti olemisensa
edellytyksistä. Puolustuskannalla oleminen ja leikkausuhan alla eläminen on raskasta ja
kielii arvostuksen puutteessa. Sille haluamme pisteen.
Korona ajoi musiikkioppilaitoksia haastavaan tilanteeseen ja lisäsi lasten ja nuorten
pahoinvointia sekä keskinäistä eriarvoisuutta. Koronan jälkeisessä jälleenrakennuksessa
musiikkioppilaitoksilla on huomattava rooli: ne toimivat kulttuuri- ja hyvinvointikeskuksina
ympäri Suomen, ja niiden piirissä on jopa 63000 lasta ja nuorta. Turvaamalla
musiikkioppilaitosten resurssit varmistetaan, että yhä useamman lapsen ja nuoren oikeus
musiikkiin toteutuu. Samalla turvataan musiikkioppilaitosten toimintaedellytykset
mahdollisten uusien pandemia-aaltojen varalta.

Miten:
Toiminnan jatkuvuuden ja pitkäjänteisen kehittämisen varmistamiseksi tarvitaan työrauha.
Se tarkoittaa, että toimintaedellytykset turvataan ja leikkausten sijaan toimintaan
panostetaan – sekä sanoissa että teoissa.

Lähteitä:

Bamford, A. 2006. The Wow Factor. Global research compendium on the impact of the arts in education. Waxmann.

DeNora, T. 2000. Music in everyday life. Cambridge University Press.

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Nordic Journal of Arts, Culture and Health, 2(1).

Juntunen, M-L. & Kivijärvi, S. 2019. Opetuksen saavutettavuuden lisääminen taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Finnish Journal of Music Education, 22(1&2).

Nussbaum, M. C. 2010. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä. Gaudeamus.

Saarikivi, K. 2022. Augmented maturation of executive functions in musically trained children and adolescents. Unigrafia.

Turpeinen, I., Juntunen, M-L. & Kamensky, H. 2019. Toimenpidesuositus: Etsivä kulttuurityö lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. https://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-etsiva%CC%88-kulttuurityo%CC%88-lisa%CC%88a%CC%88-lastenja-nuorten-kulttuurista-osallisuutta/2.0