Helsinki ei ole vaatimaton, eikä sen tarvitsekaan.
Pormestari lupaa uudessa kaupunkistrategiassa, että Helsinki on maailman toimivin kaupunki. 

Kaupungin hallinnon muutoksessa syntynyt uusi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala päättää taiteen perusopetuksen asioista. On huomattava, että kyseessä on kaupungin linjanveto siitä, että se on sijoittanut TPO:n lasten ja nuorten harrastustoiminnan kanssa samaan kategoriaan. Vaihtoehtona olisi ollut sijoittaa TPO muiden koulumuotojen kanssa samaan laariin. Kummassakin on etunsa.  

Toimimme muiden harrasteiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa samalla tavalla ja samalla kentällä. Lisäksi olemme lasten ja nuorten kanssa heidän vapaa-ajallaan. Näin perustelut kuulua juuri tähän toimialaan onvat ymmärrettäviä. 

Koulumuotona lakisääteiset, valtion tukea saavat oppilaitoksemme tarvitsevaa hyvää vuoropuhelua toisiin koulumuotoihin. Lastentarhat, peruskoulu ja lukiot ovat tärkeitä kumppaneita meille. Toivottavasti kaupungin rakenne mahdollistaa myös toimialojen välisen yhteistoiminnan. Sitä tarvitsemme me ja sitä tarvitsee kaupunki.     

Helsingissä toimivat valtionosuutta nauttivat musiikkiopistot järjestivät yhdessa varapormestari Nasima Razmyarin, toimialajohtaja Tommi Laition ja kumppanuuspäällikkö Veikko Kunnaksen kanssa Tulevaisuusseminaarin, jossa pohdittiin taiteen perusopetuksen sisällä toimivan musiikinopetuksen suhdetta kaupungin tavoitteisiin. 

Seminaarissa pääsimme tutustumaan toisiimme ja uskon, että seminaarissa syntynyt rakentava ilmapiiri edesauttaa molempien osapuolien kehitystyötä. Keskusteluissa suurimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat kaupungin tilojen kehittäminen kansalaistoiminnan tueksi ja varhaisiän taiteenopetuksen kehittäminen yhteistyössä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa.  

Kulttuuriavustusten hakujärjestelmä on myös uusiutumassa. Hyvältä vaikuttaa se, että se mahdollistaa kaupungin ohjaamismahdollisuuden lähivuosina ja entistä läpinäkyvämmän avustuskriteerien tarkastelun. Parhaimmillaan se saattaa avata mahdollisuuksia sekä uudelle että jo vuosien kokemuksta omaavalle toimijalle hyvään asukkaita palvelevaan tekemiseen. Väline kuitenkin tarvinnee ensikokemukset ja hiomista saatujen kokemusten jälkeen.   

Kaupungin kulttuuriavustukset ovat nykyään noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä tehdään paljon ja tärkeää. Poliitikoille heitän kuitenkin haasteen nostaa kyseistä summaa vähintään samassa suhteessa kuin lasten ja nuorten väkiluku kasvaa Helsingissä. Tällaisella toiminnalla rakennetaan tasa-arvoisempaa, yhdenvertaisempaa ja erilaisuutta hyväksyvämpää tulevaisuutta.