Työhuoneeni ikkunassa on uusi näköala.

Citykanit ovat vaihtuneet Hesarin kulkijoihin, vihreä piha huokuu rauhallisuutta, mutta huoneeni kalut ihmettelevät olemistaan ja seinät huutelevat lattialla lojuvia tauluja ja rekvisiittaa.

Sisällä on sangen tanakka hälinä. Remppareiskat ja Muuttomikot ihmettelevät missä minkin pitäisi olla ja miksi joku ei ole siellä missä pitäisi.

Hälystä huolimatta tunnen oloni tyynen onnelliseksi.

Uusi toimitilamme on vanha. Ja vanhassa on hienon historian tunnelma. Tänne on aina lämmin tulla, seinät kertovat tarinaa, joka on lasten historiaa vuosisadan alusta lähtien. Meillä on etuoikeus välittää sitä eteenpäin, tällä hetkellä ja tässä maailmassa elävien lasten kanssa. Kuten täällä on aina tehty.

Tervetuloa taloon, täyttäkäämme tilamme tomerilla touhuilla, tuikeilla tuulilla ja täysillä tunnelmilla!