Miksi pääsytestejä järjestetään?
Halukkaita musiikin harrastajia on enemmän kuin musiikkiopistopaikkoja. Musiikkiopistopaikkojen määrä on puolestaan kiinni siitä, paljonko julkista tukea saamme (valtio ja kunta) ja paljonko voimme periä lukukausimaksuja. Jonkun on rahoitettava oppilaidemme opiskelu ja maksettava opettajien palkat.

Meille Keski-Helsingin musiikkiopistoon on 109 pyrkijää, mutta voimme ottaa vain runsaat 20 uutta oppilasta. Olisimme itse valmiita ottamaan paljon useamman meille oppilaaksi, mutta järjestelmän vuoksi se ei ole meille mahdollista. Pääsytestit ovat vähiten huono tapa laittaa pyrkijät johonkin järjestykseen.

Testien sisältö ja valmistautuminen
Itse testeissä haluamme jokaisen onnistuvan.
Järjestämme Soiva talo -tapahtuman, jossa esitellään eri soittimia ja tehdään leikkipyrkijäiset. Näin saamme tuttuutta itse testitilanteeseen ja pystymme vähentämään testattavien ennakkopaineita.

Teemme 10-15 minuutin testin aikana melodia- ja rytmitehtäviä, joiden perusteella laitamme pyrkijät pistejärjestykseen. Järjestyksen ja haastattelun perusteella otamme niin monta uutta oppilasta kuin taloutemme sallii.

Emme etsi testeissä virheitä vaan potentiaalia.
Toivomme jokaisen pyrkijän onnistuvan testissä. Onnistumiseen vaikuttaa myös moni ulkomusiikillinen asia. Havainnomme musiikillisen suorituksen lisäksi lapsen käyttäytymistä, keskittymiskykyä ja innostusta musisointiin.

Joskus alle kouluikäisellä pienellä iskee ujous, ja hän saattaa jopa kieltäytyä tekemästä testejä. Vanhemman ei kannata tehdä testistä suurta numeroa, vaan mennään vaan katsomaan että mitäs siellä musiikkiopistossa oikein tapahtuu...

Soitintoiveet
Pyrimme toteuttamaan soitintoiveet mahdollisimman hyvin. Maailmassa on äärettömän paljon kaunis-, hieno-, mahtava-, kirkas- ja komeaäänisiä soittimia, mutta piano on ehdottomasti suosituin. Pianoon pyrkineelle, hyvin testissä pärjänneen, mutta pianopaikkojen ulkopuolelle jääneelle tarjoamme myös muita vaihtoehtoja. On kuitenkin järkevää miettiä jo etukäteen, onko se lapsen tai perheen ainoa toivomus.

Testituloksista
Testitulos ei kerro lapsen musikaalisuudesta suoraan paljoa. Testaamme kaikkia pyrkijöitä harjoitettavissa olevien kykyjen kautta.

Jos lapsi on laulanut paljon, hän matkii laulua paremmin kuin sellainen joka ei ole aiemmin sitä tehnyt. Musikkileikkikoulussa olleet menestyvät yleensä testeissä tämän vuoksi hieman keskimääräistä paremmin.

Ikäisikseen erityisen lahjakkaat erottuvat kyllä yleensä nopeasti pyrkijöiden joukosta, mutta suurin osa on tavallisia lapsia, kuten pitääkin. Harrastamaan tänne tullaan.

Mutta kuinka ennustaa 7-vuotiaan lapsen pärjääminen esimerkiksi 12 vuoden päähän? Elämässä tapahtuu valtavasti noin pitkän ajanjakson aikana.

Moni mahdollinen hyvä harrastaja jää ulkopuolelle. Joitakin, joille musiikkiopisto-opiskelu ei ole paras tapa harrastaa, aloittavat meillä. Tämä on luonnollista.

Jos lapseni ei päässyt
Lapsesi ei ole epämusikaalinen, jos hän ei pääse musiikkiopistoon. Tärkeintä on halu harrastaa ja musiikista nauttiminen. Toivottavasti osaat sanoa sen lapsellesi ja etsitte jonkun muun paikan tai tavan harrastaa musiikkia.

Kerro tutulle poliitikollesi olevani pahoillani, ettei kaikille halukkaille voida turvata musiikin harrastamisen peruspalvelua.

Ja onnittelut niille, joilla on ollut onnea ja taitoa testeissä ja löytynyt vielä se oikea soitinkin. Syksyllä tavataan.