Unelmien soitonopetusta

Keski-Helsingin musiikkiopisto on parin viime vuoden aikana tiivistänyt yhteistoimintaa Kallion musiikkikoulun ja Resonaarin kanssa. Oppilaitosten toiminta täydentää toisiaan ja ne yhdessä muodostavat monipuolisen ja kattavan tavan toteuttaa ihmisen kokoista soitonopetusta.

Olemme pohtineet yhdessä, kuinka soitonopetus olisi yhdenvertaisempaa ja saavutettavampaa ja voisimme tarjota parhaita mahdollisia musisointielämyksiä aivan kaikille halukkaille. Ovatko soittamaan hakeutuvat taustaltaan yhdenvertaisessa asemassa, esimerkiksi sosioekonomiselta asemaltaan, kulttuuriharrastamisen, etnisyyden tai muun tekijän osalta? Tavoitetillamme on soittoharrastuksen pienoisyhteiskunta. Taustasta riippumatta aivan kaikkien olisi mahdollista osallistua soitonopetukseen. 

pienoisyhteiskunta.jpg

Yhteiskunnallisesti soitonopetus mielletään kapea-alaisena. Yleinen ajatus on, että se on vain oppilaitostoimintaa, vapaa-aikaa tai kulttuuritoimintaa. Tällöin jää huomaamatta, miten monille eri alueille soitonopetus linkittyykään. Soittajat ovat "ennaltaehkäisevän sosiaalityön" parissa, soittamisen kautta opetellaan tärkeitä elämänhallintataitoja ja pidetään kokonaisvaltaisesti huolta psykofyysisestä hyvinvoinnista. Siiloista olisi hyvä päästä kokonaisvaltaisempaan ajatteluun.  

siiloista%20.jpg

Unelmien musiikkioppilaitos

Resonaaria ylläpitää HelsinkiMissio. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka haastaa suomalaiset tekoihin yksinäisyyttä vastaan. HelsinkiMission näkökulmasta katsoen alkaa soitonopetuskin näyttää isommalta asialta kuin nuottien opettelulta ja teknisen soittotaidon kartuttamiselta. 

Tällainen näkökulma saattaa muuttaa yleisen käsityksen soitonopetuksesta ja vahvistaa siten sen merkitystä yhteiskunnalle. Aiomme lähteä selvittämään, olisiko tällainen uuden ajan musiikkioppilaitos mielekkäämpi tapa toimia yhteisöllisyyden hyväksi. 

Olemme saaneet Opetushallitukselta rahoitusta selvitystyön tekemiseen. Siinä kartoitetaan:

  • nykyisen toiminnan sisältöalueet oppilaitoksissa
  • oppilaitosten toiminnan yhdistämisen mahdollisuudet ja haasteet
  • toiminnan yhteenlaskettu nykyvolyymi
  • toiminnan kasvumahdollisuudet
  • uusia kohderyhmiä
  • mahdollisuuksia uusille sisältöalueille
  • henkilöstöjen osaamista ja mahdollistetaan sitouttaminen
  • vaihtoehtoja oppilaitosten yhteiselle toiminnalle (yhteistoiminta / yhdentyminen / jatkuminen erillään)
  • aikataulu ja toimenpiteet toteutettavalle yhteistyö- tai yhdentymismallille
  • rahoittajatahojen ymmärrys uudelleenorganisoinnin mielekkyydestä 

 

MAHDOLLISEN UUDEN OPPILAITOKSEN PERUSTANA VOISIVAT OLLA SEURAAVAT:

VISIO

Kukaan ei jää yksin. Kaikki soittaa.
Jokaisella on oikeus olla osallisena musiikillisessa yhteisössä ihonväriin, sukupuoleen tms. katsomatta sekä saada merkityksellisen elämän eväitä hyväksyttyinä yhteiskunnan jäseninä.

Perustana asiantuntijuus, osaaminen ja kehittäminen sekä yhteistyö ja verkottuminen.
Osaavia koulutus- ja asiantuntijapalveluita täydennetään alan tutkimusyhteistyöllä. 

TOIMINTA-AJATUS

Kaikki kohdataan – kaikki vastaanotetaan – kukaan ei jää yksin. 

Tarjoamme musiikinopetusta sekä matalan kynnyksen toimintana että tavoitteellisen harrastamisen kautta.
Toiminta luo yhteisöllisyyttä, on saavutettavaa ja esteetöntä sekä tunnistaa ja löytää uusia marginaaliin jääneitä kohderyhmiä. Toiminta yhdistää aiemmin erillisinä olleita toimintoja ja tätä kautta tehostaa palvelua ja ihmisen kohtaamista. Samalla ollaan luomassa uudenlaista musiikkipalvelujen kokonaisuutta ja konseptia.

ARVOT 

  • yhteisöllisyys (ihmiskeskeisyys)
  • asiantuntijuus 
  • oppilaslähtöisyys (kunnioitus)
  • luovuus (uteliaisuus)

TOIMINTAMUODOT

  • Matalan kynnyksen toiminta
  • Musiikkioppilaitostoiminta, taiteen perusopetus 
  • Etsivä musiikkikasvatus
  • Asiantuntijapalvelut
  • Resonaarigroup 

Taustatietoa kehittämistyön lähtökohdista

Tähän kehittämistyöhön on vaikuttanu mm. seuraava aineisto:

  •  ArtsEqual -hanke 
    • Suomen Akatemian rahoittama hanke: tutkimuksia yhdenvertaisuudesta taidekasvatuksessa vuosina 2016–2021
  • Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH 2017)
    • oppilaslähtöisyys, konstruktivistinen oppimiskäsitys, inklusiivisuus, saatavuus ja tavoitettavuus, kestävä kehitys 
  • Terveyttä kulttuurista
    • Tietoa taideharrastuksista mielenterveyden ylläpitäjänä  
  • Selvitys taiteen perusopetuksen rahoituksesta (OKM 2019) 
    • Taiteen perusopetus on koulutusmuoto, jota tulee tukea ja kehittää valtiollisena ja kulttuurisena voimavarana ja rikkautena. 
  • Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030
    • ​​tukee omaleimaista asukaslähtöistä kulttuuria asuinalueilla,
    • vahvistaa rooliaan kulttuurin alustana, mahdollistajana ja yhteen kutsujana,
    • auttaa taide- ja kulttuuritoimijoita pienentämään ekologista jalanjälkeään ja varmistamaan toimintansa kestävyys
    • mahdollistaa jokaiselle helsinkiläiselle elämänikäisen yhteyden taiteeseen ja kulttuuriin
    • tekee tiekartan taiteen ja luovien alojen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi koko kaupungin kehittämisessä
  • Musiikkikoulutuksen visio 2030
    • Tulevaisuuskestävä musiikin opetus on moninaista, saavutettavaa ja turvallista
    • Musiikkikoulutus kehittää elämäntaitoja ja edistää hyvinvointia
    • Musiikkikoulutus on merkityksellinen ja erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa
    • Musiikkikoulutus tarjoaa laadukkaita ja yksilöllisiä elinikäisiä oppimispolkuja
    • Suomalainen musiikkikoulutus on musiikin opetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen kansainvälinen edelläkävijä
    • Laadukas pedagoginen johtaminen takaa jatkuvan oppimisen ja hyvinvoivan työyhteisön
    • Musiikkikoulutuskentän toimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä yhtenä joukkueena
    • Koulutuksen järjestäjät ja yhteiskunnalliset päättäjät kehittävät musiikkikoulutusta yhdessä

Haluamme jatkaa keskustelua siitä, miksi ihmisillä on tarve ilmaista itseään ja miksi sen olisi oltava mahdollista aivan kaikille. 

Reksi