Maailmantilanne pakottaa miettimään, mitkä sen vaikutukset ovat Suomelle ja kuinka voimme musiikkiopistona olla mukana sellaisissa prosesseissa, jota edesauttavat hyvinvointia Suomessa.

Monet ennusteet kertovat, että meille on tulossa uusi ja suurempi pakolaisaalto kuin milloinkaan aiemmin. Kuinka voisimme varautua siihen, että pakolaisten olot olisivat kohtuulliset mahdollisessa uudessa kotimaassa ja että kotoutuminen olisi mahdollisimman vaivatonta näille rikkirevityille ihmisille?

Oletko ajatellut, että musiikki ylittää kielimuurit?
Tai että musiikin avulla voidaan kiinnittyä sosiaaliseen ympäristöön? 

Soittaville pakolaisille on varsin vaivatonta järjestää soittotunteja ja olen vakuuttunut, että tähän ovat kaikki suomalaiset musiikkioppilaitokset valmiita. Mutta suurin osa pakolaisista ei soita. Miten tämä sitten liittyy musiikkiin?

Kannattaa muistaa, että muskarissa on mahdollisuus tulla yhteen, kertoa kokemuksiaan, kokea tunteita ja välittää niitä, saada ja jakaa empatiaa, liittyä johonkin ja kokea yhteisöllisyyttä. Nämä mahdollisuudet syntyvät aivan kaikille, mutta erityisesti niistä on apua eri taustoista tuleville ihmisille, joiden elämä on epävarmaa eikä kotia ole.

Pakolaisille on järjestetty aiemminkin musiikkileikkiä. Musisointituokioiden järjestäminen pakolaiskeskuksissa on ollut valtavan tärkeä apu epävarmoissa oloissa eläville ihmisille. Niin kannattaa tehdä nytkin. Lisäksi muskaria voidaan tarjota erikseen musiikkioppilaitoksissa, viedä sitä ihmisiä palveleviin paikkoihin tai liittää osaksi päiväkotitoimintaa. Näin rakennamme turvallista tulevaisuutta, pitkällä tähtäimellä.  

Olemme valmiita toimimaan. Meiltä löytyy kyllä osaaminen, tilat ja opettajat. Olisi järkevää miettiä, kuinka saatettaisiin muiden toimien ohella tämä pieni, mutta tärkeä teko rahoitettua, koksa se tuottaa itsensä takaisin. Varmasti.

 

P.S. Sanastoa ja vuoden 2016 faktaa on kirjoituksessani Monikulttuurisuudesta.