Musiikkiopistotoiminnan rahoittaa kolme tahoa. Ne ovat valtio, kunta ja oppilaiden vanhemmat. Valtio myöntää nk. valtionosuutta sen piiriin päässeille musiikkiopistoille. Samanlaisia valtionosuutta saavia toimijoita ovat myös orkesterit ja teatterit.

Musiikkiopistojen valtionosuus määräytyy myönnetyn valtionosuustuntimäärän mukaan siten, että musiikkiopistolle myönnetään vuosittain arvioiduista kustannuksista tuntien toteuttamiseen 57 % osuus. Valtionosuustuntien määrää ei yleensä muuteta ja opistoissa siltä osin yleensä jännitetään, miten arvioidussa tuntikustannuksessa huomioidaan kulujen kasvun määrä. Musiikkiopistot kuuluvat taiteen perusopetuslain piiriin ja siellä niiden tehtävä on toteuttaa musiikin laajan oppimäärän tehtävää.

Myös Helsingin kaupunki on luotettava kumppani, joka arvostaa toimijoitaan. Kaupungin myöntää harkinnanvaraista tukeaan helsinkiläisille musiikkiopistoille. Avustussummat ovat pysyneet euromääräisesti samoina ja toimintaa onkin tämän vuoksi ollut helppo suunnitella luottaen näiden tukien vakauteen. Vanhemmille hyvä tieto on, että lukukausimaksuja tarkistettiin kaksi vuotta sitten ja oletettavaa on, että todennäköisesti vielä vuonna 2017 voisimme toteuttaa opetustoimintaamme samalla tasolla. 

Musiikkiopistotoiminta kuuluu osana Taiteen perusopetukseen. Taiteen perusopetukseen kuuluvat myös muut taiteelajit joiden rahoitus ja toiminnan suuruus eivät ole yhtä suuria kuin musiikissa. Helsingin kaupunki on tehnyt selvityksen taiteen perusopetuksen toiminnasta alueellaan. Sen perusteella on tarkoitus tehdä taiteen perusopetuksen avustusperusteiden uudistaminen niin, että selvityksessä ilmenneiden kehittämistarpeiden mukaiset, uudistetut avustusten painotukset ovat käytössä vuonna 2017 vuoden 2018 toiminta-avustuksia haettaessa. 

Selvityksessä tultiin tulokseen, että kehittämiskohteita on kaksi: Opetuksen saavutettavuuden ja saatavuuden vahvistaminen sekä oppilaitosten toimintaedellytysten kehittäminen. Selvityksessä nostettiin esiin myös väestönkasvun synnyttämät muutokset palveluntarpeisiin. 

Selsityksessä todetaan, että taiteen perusopetuksen resursointia tulee kehittää Helsingissä kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenmukaisempaa mallia, jossa eri taidealojen, oppimäärien ja eri alueilla toimivien oppilaitosten toimintaedellytykset turvataan. Kehitystarpeet koskevat sekä avustusjärjestelmää että muita resursointia tukevia toimenpiteitä, kuten toimitilojen saatavuutta ja vuokratukea, kehittämis- ja koulutustoiminnan mahdollistamista sekä oppilaitosten tarjoamien palvelujen monipuolista hyödyntämistä. Jatkossa julkisen rahoituksen haasteena on pyrkiä tasapainottamaan avustamisen epätasapainoa ja samalla pystyä hallitsemaan väestönmuutosten ja -kasvun aiheuttamaa palvelutarpeen lisääntymistä.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta merkitsi tiedoksi kokouksessaan (22.3.2016) tämän esityksen. joka perustuu tähän selvitykseen.