Talviloman kynnyksellä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan iltakoulussa esiteltiin suunnitelmia, joissa ehdotettiin helsinkiläisissä kouluissa painotettuja aineita opiskelevien oppilaiden hajasijoittamista omasta luokasta koko luokkatasolle. Ehdotukset perustuivat tutkimukseen, jossa oli todettu painotettujen luokkien oppilaiden valikoituvan ja menestyvän muita paremmin koulussa. 

Painotettuja aineita ei voi opiskella jokaisessa helsinkiläisessä koulussa vaan halukkaiden on hakeuduttava näihin kouluihin. Painotettuja aineita tarjoavat koulut koetaan paremmiksi ja hakeutumista tälllaiseen kouluun on kutsuttu koulushoppaamiseksi. 

Etenkin painotettujen musiikkiluokkien puolustajat olivat kauhuissaan. Musiikissa sosiaalinen yhdessä tekeminen luo luokan jäsenistä yhteisön, jollaista on vaikea synnyttää ilman samanlaista sosiaalisesti yhdistävää tekijää kuin musiikki. Oppilaiden hajasijoittaminen olisi musiiklilliselle toiminnalle – aivan lukujärjestyksen suunnittelusta alkaen – kova isku. Käytännössä musiikkiluokat lakkaisivat oelmasta sellaisina kuin nykyään ajatellaan.

Sosiaalinen media ja yleisönosastot täyttyivät kirjoituksista. Keskustelusta on syntynyt enemmään kysymyksiä kuin vastauksia. Niin minullekin kävi.

PAINOTETUSTA OPETUKSESTA KOULUSSA 

Kuinka painotetun opetuksen hajasijoittaminen ehkäisisi segregaatiota?

– Ehdotuksen ideana on se, että koulun sisäinen segregaatio vähenisi siitä, että painotetun opetuksen oppilaat olisivat hajasijoitettuina muille luokille. Millä käytännön tasolla painotetun opetuksen oppilaat tuovat jotain sellaista muulle luokalle, että se ehkäisee käytännössä segregaatiota?  Ainakin tarve opettajan kyvylle eriyttää opetusta enemmän kasvaa edelleen, ellei tarkoitus ole tasapäistää opetusta.

Voisiko olla järkevää lisätä painotettua opetusta alueille, joissa segregaation uhka on suuri?

- Koulushoppailu vähenee, jos lähikoulu tarjoaa panotettua opetusta. Niidenkään vanhempien, jotka kykenisivät, ei tarvitse valita asuinaluettaan painotetun opetuksen mukaan.  

Kuinka painotetusta opetuksesta ylipäätään tiedotetaan?

- Tällä hetkellä viidennellä ja kuudennella luokalla olevat lapseni ovat painotetussa kieliopetuksessa. En muista nähneeni yhtään esitettä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, saatikka venäjäksi tai somaliaksi, joita asuinalueellamme puhutaan paljon. Osasimme kysyä. Onko tieto varmasti kaikkien saatavilla vai vain niiden, jotka osaavat sitä etsiä?

Voiko painotettua opetusta saavien mahdollinen menestys siirtää nk. tavallisille luokille?
- Turvallisuuden tunne on perusta oppimiselle ja oppimistulokset perustuvat hyväksymisen ilmapiiriin, aivan kuten aikuistenkin työyhteisöissä. Olisiko mahdollista ajatella että koko luokkatasolla voisi olla painotettua opetusta esimerkiksi saksa, musiikki, liikunta ja kuvaamataito? Näin jokainen luokka olisi erilainen, mutta kaikki erilailla hyviäkin. 

Painotettu musiikki
Ilokseni musiikkiopistoni opettajat ovat päässeet yhteistyössä kolmen lähikoulun luokanopettajan kanssa kokeilemaan musiikinopetuksen vaikutusta 1-2 -luokkalsten elämänhallintataitojen ja resilienssikyvyn vahvistamiseksi Movement Erasmus-hankkeessa. Kokemukset ovat samankaltaisia painotettuun opetukseen verrattuna. 

Olen musiikkialan asiantuntija. En ole kouluasiantutija, mutta entisenä musiikin aineopettajana olen nähnyt koulua myös sisältä. Olen pohtinut usein, että miksi yhteisen musiikin tekemisen kautta kehittyviä
- empatiataitoa
- sosiaalisia taitoja
- abstraktia hahmottamiskykyä
- ilman kieltä tapahtuvaa kommunikaatiota ja
- yhdessä tahdistumista (samaan tunnetilaan yhdessä pääsemistä)
ei käytetä täydellä tehoilla kaikilla luokilla esim. tunnetaitojen opettamisessa ja luokkahengen rakentamisessa?   
Olisiko siinä uuden menestyksen siemen helsinkiläisille kouluille?

Koppia Keravalta?
Kaikille keravalaisille yläkoulun oppilaille vaadittiin oikeutta painotettuun opetukseen vuonna 2021. Uudistus käynnistyi kaupunginvaltuustossa jätetystä valtuustoaloitteesta. ”Myös meillä toimialalla oli tahtotila kohottaa kaikkien oppilaiden motivaatiota ja itsetuntoa tässä kriittisessä yläkouluvaiheessa”, sanoo kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja Tiina Larsson (Lähde HS 18.2.) 

SEGREGAATION EHKÄISYSTÄ TPO-OPPILAITOKSISSA

Oppilaitokseni saa Helsingin kaupungin toiminta-avustusta. Helsinki keräsi tietoa taiteen perusopetuksesta kyselyllä, johon oppilaitosten rehtorit saivat vastata. Aineistosta koottiin julkaisu Taiteen perusopetuksen toteutuminen Helsingissä 2019-2020 (Helsingin kaupunki, kulttuuri ja vapaa-aika, kulttuuripalvelut, 2022.) Kyselyssä oli myös kysymys segraation ehkäisystä.

Vastasin seuraavasti:

• ​tieto tpo-oppilaitosten toiminnasta on yleistä ja helposti saatavaa (yhteistyö pk:t ja koulut)
• vetovoimaisuus, tpo-oppilaitoksen toiminnan sisältö on kaikille kiinnostavaa
• tpo-oppilaitoksessa on edulliset maksut ja
• vähävaraisia tuetaan kaupungin taholta esim. opintosetelein tai sosiaalitoimen kautta
• matalan kynnyksen toiminta on säännöllistä ja helposti saavutettavaa
• tpo-oppilaitoksen toiminta on verkostoitunutta ja yhteydet kaupungin kanssa ovat vaivattomat. 

En voi paljoa tehdä yksin noiden asioiden hyväksi.

Julkaisun sivulla 35 kerrotaan että "Rehtorien vastaukset kertovat yhteistä tarinaa. Vastauksista käy ilmi, että kulttuurien ja vähemmistöjen kirjo sekä lasten epätasaiset lähtökohdat ovat oppilaitosten arkipäivää. Niihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti avoimesti ja vastuullisesti. Eri kulttuuritaustojen lapsia haluttaisiin paremmin mukaan taideopetuksen yhteisölliseen toimintaan, heidän omalla alueellaan. Haluttaisiin tutustuttaa opettajia muihin kulttuureihin ja työllistää uusia, eri taustaisia pedagogeja. Opetussisältöjä haluttaisiin kehittää eri kulttuuritaustojen omista sisällöistä käsin. Sosiaalista ja yhteisöllistä työtä alueilla tehdään ja haluttaisiin tehdä vieläkin enemmän, mutta siihen oppilaitosten talous ei vastausten mukaan veny. Kulttuurisen kirjon ja rakeisen todellisuuden kehittämiseksi vastaamaan uusia tarpeita toivotaan vastauksissa uusia välineitä ja erillistä rahoitusta."

On tiedossa, että Helsingin kaupunki ei anna ulkopuolisten toimijoiden järjestää edes maksutonta musiikkileikkiä päiväkodeissaan ja koulujen tiloihin pääsee vasta klo 16.00 jälkeen, kun oppilaat ovat lähteneet koulusta.

Oppilaitokseni osalta Helsingin kaupungin toiminta-avustus ei ole noussut senttiäkään yli kymmeneen vuoteen, vaan laskenut pariinkin otteeseen. Tämä tarkoittaa segregaation edistämistä, sillä kustannusten nousu on kompensoitava oppilasmaksuilla.  

HELSINKI SEGREGAATION EHKÄISIJÄNÄ     

Keskustelu koulun opetuksen painotuksesta on osa päätöksentekoa Helsingissä. Onko painotetun opetuksen muutos se paras keino, jolla segregaation ehkäisyyn saadaan vaikuttavuutta? Onko muita keinoja, joilla voisi olla vielä suurempi vaikutus kuin tällä, ainakin minun mielestäni varsin vähäisellä ja pinnalliselta vaikuttavalla muutoksella?  

Segregaation ehkäisemiseen tarvitaan laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa ajattelua. Miten edistetään kaavoitusta, kehitetään varhaiskasvatusta ja yleiskoulua, edistetään kielenopetusta erityistä tukea tarvitseville, kehitetään kotoutumispalveluita ja edistetään vähempivaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia harrastuksiin?

Kuinka varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon segregaatio? 

Ensimmäinen paikka, jossa koko ikäluokan lapsiperheet tapaavat, on päiväkoti. Päiväkoti on paikka, jossa voidaan ehkäistä tai edistää segregaatiota. Tutustua eri kieliin ja kulttuureihin ja siihen että kaikki ovat erilaisia – ja samalla yhdenvertaisia. Millainen on varhaiskasvatuksen erilaisten lasten yhteisen tekemiseen ja perheiden tutustuttamiseen tähtäävä ohjeistus? 

Millaisia suunnitelmia kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa on segregaation ehkäisyyn?

Monimuotoinen asuminen vähentää ihmisten pelkoa erilaisuuteen, edistää tasa-arvoa ja turvallisuutta. Millaisia ympäristöjä Helsinki rakentaa asukkailleen? Mahdollistavatko vai ehkäisevätkö uudet asuinalueet segragaatiota? 

Onko koulu myös tila, jossa voidaan viettää yhdessä aikaa ja jossa on tilaa kolmannen sektorin, esimerkiksi taiteen perusopetuksen ja muille harrastamista ja hyvinvointia edistäville tahoille? Voisiko uusissa koulurakennuksissa olla vaikkapa avoin kahvila ja höntsä-vapaa-ajanviettomahdollisuuksia?   

Millainen on Helsingin kaupungin eri toimialojen yhteistyö? 

Eriarvoisuuden lisääntymisen hillitsemiseen tarvitaan eri toimialojen yhteistyötä, sillä se edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä, hallintaa ja yhteistyöhalua. Tarvitaan yhteinen päämäärä ja toimenpiteet sitä kohti. Toimenpidelistassa voi olla sitten yhtenä toimenpiteenä sadan muun samanlaisen joukossa painotetun opetuksen tarkastelu osana segregaation ehkäisyä. 

Onko Helsingin kaupungilla eri toimialat läpäiseva toimintaohje, yhteistyömalli tai -elin segragaation ehkäisemiseksi? 

Malliin voisi koota kaikki kaupungin toimenpiteet maailman toimivimman kaupungin suunnitteluun. Sen voisi sitten tuoda avoimesti melle kaupunkilaisille tiedoksi. Ellei mallia ole, sellainen olisi varmasti tarpeen.  

LOPUKSI

On hyvä, että käydään keskustelua sekä virkamiesten ja tutkijoiden että päättäjien kanssa, unohtamatta kaupunkilaisia. Mitä minä voin tehdä, yhdessä toisten kanssa? Olen vakuuttunut siitä, että segregaation ehkäiseminen on aivan kaikkien asia. Siksi haluan jatkaa alkanutta keskustelua ja laajentaa sen koskemaan ei vain painotettua opetusta vaan koko kaupunkiyhteisöä.  

Reksi 

P.S. Helsingin kaupungin tulos oli noin 350 miljoonaa vuonna 2021.