Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaos päätti joulun alla toiminta-avustuksista yli 50 000 euron avustusten haussa. 

Kokonaisuudessaan avustuksia myönnettiin noin 12 600 000 euroa. 
Potti kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes 430 000 euroa. 

Hyvä juttu! 
Hyvä juttu? 

Ei ainakaan täydellinen. Taiteen perusopetuksen tukemisesta leikattiin ja siihen tehtiin muutoksia. Taiteen perusopetus (TPO) on lasten ja nuorten harrastusten koulutusmuoto, jossa edustettuina ovat eri taiteenlajit. TPO on tavoitteellista harrastustoimintaa ja oppilaitoksilla on opetussuunnitelmat.  

TPO:n kokonaistuki pieneni 28 690 euroa (4 620 800 eurosta 4 592 110 euroon). Lapsilta ja nuorilta leikataan, vaikka Helsingin väestö kasvaa. 

Myös sisäisesti tehtiin muutoksia. Olen iloinen siitä, että muun kuin musiikin tpo-toimijat saivat yhteensä 70 800 euroa lisää toimintaansa. Tarvitsemme tanssia, teatteria, sirkusta ja kuvataiteita nuorille. Me tarvitsemme kaikkeen taiteen perusopetukseen hyviä toimintaedellytyksiä. Onnea! 

TPO:n musiikin kohdalla en voi ymmärtää kokonaiskuvan olevan aidosti lasten ja nuorten puolella. Sen vuoksi toivon, että sinä, lukijani, vaikutat osaltasi ja käyt allekirjoittamassa adressin. 

Päätöksen liitteenä olevat perustelut ontuvat. Julkisuudessa perusteluita on esitetty tarkoitushakuisesti sekä jäsennellen (Hannu Oskala) että ennalta rakennettua mielikuvaa tukien (HS). 

Annetaan ymmärtää, että päätös perustuu Helsingin 2016 teettämään selvitykseen taiteen perusopetuksesta, mutta parantaako toimintatukien muutosten vaikutus parannusehdotuksia, joita ovat:  

• Lisätään opetuksen saatavuutta
• Tasapainotetaan opetuksen alueellista tarjontaa väestömuutokset huomioiden
• Vahvistetaan opetuksen sukupuolista tasa-arvoisuutta
• Lisätään monimuotoisuutta taiteen perusopetuksessa

Leikkauksen kohteet

Kaikki TPO-musiikki saa noin 100 000 euroa vähemmän tukea kuin edellisenä vuonna. Samalla on tehty rakenteellinen muutos, jossa opetustuntiperusteista valtionosuutta saavilta musiikkiopistoilta on otettu 156 690 euroa pois ja muille musiikin toimijoille lisätty 57 200 euroa. Musiikkiopistojen tuki on pysynyt 8 vuotta samana ja nyt sitä laskettiin.

Leikkaus on tehty juustohöylällä. Kaikilta 11 musiikkiopistolta on leikattu 5 % toiminta-avustuksesta. Opistoja on käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Opistot kattavatkin verkostona Helsingin varsin mainiosti. 

Musiikiopistot ovat kuitenkin erillisiä toimijoita. Ja erillisiä hakijoita. Ja niillä on monia sisällöllisiä erityispiirteitä. Johtopäätös on se, ettei kaupungin ensimmäistä kertaa käytössä olevan hakumenettelyn arviointiperusteita ole tarkasteltu lainkaan hakijakohtaisesti. Arviointiperusteet ovat Taiteellinen laatu, Monimuotoisuus ja tasa-arvo, Saavutettavuus ja saatavuus, Osallisuus ja osallistuminen, Toiminnallinen laatu ja toteutus.

Päätösperustelu on: 

”siirretään

muille tpo:n taiteenlajeille sekä

toimijoille, jotka toimivat matalan osallistumisen ja heikon rahoituksen alueilla sekä

toimijoille, jotka lisäksi tavoittavat tpo:ssa muuten aliedustettuja ryhmiä”. 

Toteutuvatko sitten päätöksen perustelut?

Alueellisuus

Itäinen Helsinki: Itä-Helsingin musiikkopistolta vähennetään 31 300 euroa. Vuosaaren musiikkikoulu saa lisää 13 800 euroa. Lisäksi Musiikkikoulu Itäkeskus/Malmi saa 7 500. Johtopäätös: Kipeästi kehittämistä tarvitsevan alueen tuki vähenee merkittävästi. 

Pohjoinen Helsinki: musiikkiopiston vähennys 14 285, saajina Pohjois-Helsingin bändikoulu 4 700 euroa, Jamkikcsin ylläpitämä Musiikkikoulu Demo, joka toimii keskustan lisäksi Tapanilassa 5 000 euroa. Lisäksi Musiikkikoulu Itäkeskus/Malmi saa 7 500. Herää kysymys: Mihin suuntautuvat lisää saavien toiminta-avustukset? Oma johtopäätökseni on, että opetuksen järjestäminen hajautuu useammalle toimijalle eikä se parane. 

Luoteinen Helsinki: Pitäjänmäen (ei-valtionosuutta saava) musiikkiopisto saa 8 200 lisää. Kysymys: Parantaako muutos kolmeen lähellä sijaitsevaan musiikkiopistoon (Pakilan, Länsi- ja Luoteis-Helsinki) verrattuna matalaa osallistumista vai heikkoa rahoitusta tällä alueella? 

Aliedustetut ryhmät

Rytmimusiikki: Pop & Jazz Konservatoriolta vähennetään 14 840 euroa. Saajina Pohjois-Helsingin bändikoulu 4 700 euroa ja Musiikkikoulu Itäkeskus/Malmi 7 500 euroa, sekä Pitäjänmäen musiikkikoulu 8 200. Vain yksi saavista antaa vain bändiopetusta. Kysymys: Ohjautuuko saavien tuki oikeasti rytmimusiikkiin ja onko sen laatu tai saatavus parempaa kuin PJK:ssa?

Kansanmusiikki: Käpylän musiikkiopistolta vähennetään 10 650 ja Pakilan musiikkiopistolta 11 410. Pakilassa myös rytmimusiikkia. Johtopäätös: En löydä kompensoivaa toimintaa.

Erityismusiikki: Helsinki Mission ylläpitämä Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari saa 9 800 euroa lisää pääasiassa kehitysvammaisten musiikinopetukseen. Päätelmä: Kiistatta hieno asia. 

Opetustarjonta

Muutos ei lisää mahdollisuuksia valita esimerkiksi vaskisoittimia, harvinaisempia puupuhaltimia kuten oboeta ja fagottia, tai jousisoittimista etenkin alttoviulua ja kontrabassoa. Urut tai vanha musiikki ovat myös yksittäisen musiikiopiston opetustarjonnasta kiinni. Johtopäätös: Muutos korostaa mahdollisuutta osallistua bänditoimintaa ryhmissä sekä ohjaa pianonsoiton yksityistunteihin. 

Sukupuoliperuste

On totta, että musiikkiin osallistuvien poikien määrä musiikkiopistoissa on noin 40 % ja muussa musiikissa noin 55 %. Olisi tarkoitushakuista käyttää jakaumaa musiikin rahoituksen perusteluissa samalla kun muissa taiteenlajeissa poikien osuus on noin 25 %. 

Lukukausimaksut 

Vertailu on vaikeaa, koska tuntien pituuksien ja yksilö- tai ryhmäopetuksen sekä opetuskertojen määrä vaihtelee. Uskallan kuitenkin väittää että Lakisääteisten musiikkiopistojen lukukausimaksut ovat edullisempia kuin niiden toimijoiden, joiden toimintatukea lisättiin. Johtopäätös: Helsinki laittaa asukkaansa maksamaan enemmän musiikinopetuksesta. Halukas voi tarkistaa väitteeni kootusta linkkilistasta alta. 

Useat musiikkiopistot antavat myös maksuhuojennuksia tai vapaaoppilaspaikkoja. Tällaisia en löytänyt musiikkikoulujen sivuilta. Musiikkitetatterikoulu Musti ei kerro perusopetuksen lukukausimaksuja eikä opetuksen määrää verkkosivullaan.  

Olen kuullut sanottavan, että lakisääteiset musiikkioppilaitokset saavat valtiolta enemmän kuin muut. Se on totta. Saajana ovat kuitenkin lapset. Musiikki on edelleen kaikista suosituin taideharrastus ja siihen hakeutuu enemmän lapsia kuin oppilaitoksiin mahtuu. Valtio maksaa puolet opetuksen järjestämisestä ja se on silloin kaupunkilaisille edullisempaa. Päättäjien olisikin järkevää hankkia väestökehitykseen vedoten lisää valtionosuustunteja Helsinkiin. 

Resonaari 

Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari on esimerkki siitä, että ymmärretään tärkeää toimintaa ja siihen halutaan satsata. Päätös lisätä toiminta-avustusta saa varmasti varauksettoman hyväksynnän kaikissa. Siksi uskallan käyttää sitä alueellisena esimerkkinä. Resonaari sijaitsee Kulosaaressa, jonka asukkaiden TPO-osallistuminen on suurinta Helsingissä. 

On siis syytä nähdä, että oppilaitoksen sijainti ei ainoa ratkaiseva asia vaan se, miten sinne päästään. Resonaarin oppilaat tulevat koko kunnan alueelta hyvien kulkuyhteyksien kautta. Tämä pätee myös musiikkiopistoihin. Helsingissä sijaitsevat musiikkiopistot ovat metro-, juna- ja linja-autoliikenteen helposti tavoitettavissa, jolloin esimerkiksi fagotinsoittoa tai sävellystä harrastavan on helppo tulla oppilaitokseeni Keski-Helsingin musiikkiopistoon Sörnäisiin. 

TPO:n tuki pääkaupunkiseudun kunnissa

Helsinki käyttää taiteen perusopetukseen 8,2 euroa asukasta kohden, kun esimerkiksi Espoossa vastaava luku on 19,1 euroa ja Vantaalla 17,8 euroa. Erityisesti tästä syystä pidän leikkausta epäoikeudenmukaisena. 

Päätös oli arvovalinta, jota perustellaan oikeudenmukaisuudella. Tarpeen sanelema päätös ei ollut, koska kaikesta jaetusta toimintatuesta (12,6 m€) leikattiin kaikkien muiden toimijoiden joukosta yhteensä vain 0,47 m€ (lista alla). Perusteluista en tiedä. 

Kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula väittää, että vertailu ei anna oikeaa kuvaa Helsingin toiminnasta. En tunne kaupungin toimintaa riittävästi, jotta voisin ottaa väitteeseen kantaa. Olisi järkevää saada väitteen perusteluksi selvitys, kuinka vastaavat toiminnot toteutetaan Helsingissä. 

Yhtenä vastineena TPO:lle voitaisiin ehkä pitää Annantalon monipuolista taidetoimintaa. Helsinki käyttää Annantaloon noin 2,3 miljoonaa (2016, tieto kulken toimistosta). Tällöin asukaskohtainen tukimäärä nousisi jo kympin paremmalle puolelle. Enää matkaa olisi karkeasti arvioiden noin 4 miljoonaa Espoon ja Vantaan tasolle. Muistathan vielä, että kaiken TPO:n toiminta-avustuksia pienennettiin yhteensä alle 4,6 miljoonaan. 

Mutta miksi Annantalo sjaitsee keskustassa? Onko siellä matalaa osallistumista tai heikkoa rahoitusta? Esitän Annantalon siirtämistä Malmin lentokentälle. 

TPO:n musiikinopetusta lähellä on Amabile ry:n ylläpitämä upea Floora-hanke. Se sai 30 000 euroa toimintaansa. Lisäystä tälle vuodelle on 10 000 (ei siis 30 000, taulukosta puuttuu edellisten kolmen vuoden 20 000 euron toimintatuki, tiedot Amabilesta).

Sosiaalitoimiston asiakkaina olevat lapset voivat hakeutua sosiaalisin perusteine soittotunneille. Floora-hanke on saanut myös OKM:stä rahoitusta ja hankeen avulla on opetettu Helsingin alueella noin 1000 tuntia vuodessa (tiedot Amabilesta). Hanke on ollut erinomaista yhteistoimintaa, jonka suodaan jatkuvan. Flooran opetus on tapahtunut musiikkiopistojen tiloissa, mutta musiikkiopistot eivät ole perineet siitä vuokraa. Johtopäätös: Helsingin kaupungin omilla vuokrataksoilla määrärahan lisäys ei kattaisi edes vuokrakustannuksia, jos musiikkiopistot perisivät vuokraa Flooralta. 

Maahanmuuttajaperuste

Vuonna 2016 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 6,6 % ja Helsingin väestöstä 15 %. Omassa oppilaitoksessani Keski-Helsingin musiikkopistossa sain luvuksi 11 %, kun nimilistaa selaten laskin tuntemani soitinoppilaat, joista tiedän, että vähintään toinen vanhempi on maahanmuuttaja. 

Maahanmuuttajakysymys on tärkeä ja siitä olen varma, että TPO:sta leikkaamalla siihen ei vaikuteta positiivisesti. Kaikkien maahanmuuttajien on päästävä kotoutumaan. Taiteen perusopetus on yksi tärkeä väline. Kulttuuria harrastavien vanhempien lapset harrastavat kulttuuria, olivat he mistä tahansa lähtöisin. Meille lapset tulevat Venäjältä, Aasiasta, Euroopasta ja Amerikoista.  

Suurin vaikutus kaikkien lapsien tulevaisuuteen on, kun päiväkodeissa ja kouluissa on matala kynnys! Niihin tarvitaan osaavaa taidekasvatusta. 

Keskustelusta 

Olen iloinen siitä, että Helsinki on kiinnostunut TPO:sta ja olen mielelläni mukana keskustelussa. Olen myös kiitollinen jokaisesta eurosta, joka alalleni tulee. Kulttuurikeskuksen toiminta on muuttunut vuosien varrella pelkästä toiminta-avustuksen jakajasta avoimemman vaikuttajan suuntaan. Esimerkkinä siitä voin mainita vaikka, että tpo-kenttä pääsee keskustelemaan toimintatiloihin liittyvistä asioista tämän kuun lopulla Kulttuurikeskuksen kanssa. 

Onkin tärkeää kehittää mahdollisuuksia hyvään vuorovaikutukseen. Tehdään lisää selvityksiä, kokoonnutaan yhteen ja jatketaan keskustelua. Keskustelua voi vauhdittaa allekirjoittamalla adressin. 

Helsingin kasvaminen on kaikkien helsinkiläisten yhteinen asia.
Tehdään siitä maailman toimivin kaupunki,

Reksi

RAHOITUSPÄÄTÖS TAULUKKONA:
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_vapaa-aikalautakunnan_kulttuurijaost/Suomi/Paatos/2017/KUVA_2017-12-14_Kuja_3_Pk/892C0EE2-44A8-C7A7-9E5D-605A32B00000/Liite.pdf

KAIKKI MUUT YKSITTÄISIIN TOIMIJOIHIN KOHDISTUNEET LEIKKAUKSET YHTEENSÄ 12.6 miljoonasta:
Lähiöteatteri -15 000
Q-teateri: Baltic Circle  -10 000
Sulasolin Hgin piiri - 7 000
Taidekoulu Maa - 7 500 
Vapaa taidekoulu - 7 500