Hyvä lukija!

Tässä on luonnos opetussuunnitelmaksemme 1.8.2018 alkaen.

Voit kommentoida sitä blogin kommenttikentään 16.5. asti. (EDIT 22.5. Kommentointi on päättynyt.)

Tehdään yhdessä opistoamme paremmaksi!

Toivoo Reksi

---

 

 

Keski-Helsingin musiikkiopisto

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän

OPETUSSUUNNITELMA (VERSIO 8.5.2018)

 

1. TOIMINTA-AJATUS

 

Keski-Helsingin musiikkiopisto on lasten ja nuorten musiikkiyhteisö. Yksilö- ja ryhmäopetuksessa yhdistyvät tavoitteellinen, lempeän määrätietoinen musiikin opiskelu ja luova ilmaisu. Päämääränä on oppilaan hyvä musiikkisuhde – mahdollisuus hankkia elämään eväitä taiteellisen, taidollisen ja emotionaalisen kasvun kautta.

 

Oppilaitoksen tunnuslause on ”Elämys, oivallus – ilo!”

 

2. YLEISET TAVOITTEET

 

2.1. Arvot

 

Yhdenvertaisuus

• Kaikki yhteisömme jäsenet ovat yhdenvertaisia lähtökohdistaan riippumatta.

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys

• Kasvaminen toisten rinnalla ohjaa oppilasta yhteisön ja yhteiskunnan jäseniksi.

Luottamus

• Oppilas etenee omaa polkuansa saaden tietoon ja taitoon perustuvaa ohjausta löytöretkelleen.  

Moniarvoisuus

• Välitämme kulttuuriperintöä ja sivistystä kunnioittaen toisia ja ympäristöämme.

 

2.2. Oppimiskäsitys

 

Oppilas:

• oppii aina uutta,

• on aktiivinen toimija, joka (pois tämä joka)

• oppii asettamaan omia tavoitteita ja

• toimimaan niiden suuntaisesti.

 

Oppiminen on:

• kokonaisvaltainen, vuorovaikutteinen prosessi sekä

• erottamaton osa ihmisenä kasvua ja (pois tämä ja)

• yhteisön hyvän elämän rakentamista.

 

Oppilaita ohjataan:

• harjoittelemisen eri tapoihin,

• säännölliseen omaan harjoitteluun,

• antamaan ja saamaan palautetta

• rohkaisevalla ja kannustavalla ohjauksella

• oppimista edistävässä vuorovaikutuksessa.

 

2.3.  Oppimisympäristö

 

Keski-Helsingin musiikkiopisto on turvallinen ja kannustava yhteisö. Henkilökunta toteuttaa jaetun opettajuuden ajatusta. Yhteisöön kuuluvat myös vanhemmat ja muu oppilaan lähipiiri.

 

Oppilaitoksen tilat sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla keskeisessä Helsingissä ja ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset musiikkiharrastuksen toteuttamiseen sekä yksin että yhdessä.

 

Oppilaitos toimii vireässä yhteistyössä muiden helsinkiläisten alueen toimijoiden kanssa kasvattaen oppilaitaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

 

2.4. Työtavat

 

Keski-Helsingin musiikkiopistossa käytetään monipuolisia työtapoja oppimisen edistämiseksi. Musiikin laajan oppimäärän opinnoissa painottuu oppilaan henkilökohtainen ohjaus.

 

Työtapoja ovat mm.:

• instrumenttitunnit

• yhteissoitto erilaisissa kokoonpanoissa

• musiikin hahmottamisen työtavat erilaisissa ryhmissä

• vuosittaiset taltioinnit

• säännölliset esiintymiset  

 

Oppimista edistävät työtavat vahvistavat oppilaan motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Työtapojen monipuolisuutta edistetään muun muassa hyödyntämällä teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla.  

 

3. TOIMINTAKULTTUURI

 

Keski-Helsingin musiikkiopiston toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista.

 

Tavoitteena on luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, joka koostuu työtä ohjaavista normeista, vakiintuneista käytännöistä, selkeästä tiedotuksesta sekä yhteisön jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista.

 

Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Oppilaitoksessa suhtaudutaan avoimesti uusiin työtapoihin ja hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Toimintakulttuuriimme kuuluu itsensä ja muiden kuuntelemisen taito.

 

Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen käytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä.

 

Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös musiikkiin liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen.

 

4. OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS

 

4.1. VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

 

Musiikkileikkikoulu toimii

• perheryhmissä (0-2 -vuotiaat aikuisten kanssa),

• musiikkileikkiryhmissä (3-4 -vuotiaat),

• rytmiikkaryhmissä (5-6 -vuotiaat) ja

• soitinryhmissä(5-8 -vuotiaat).
  Soitinryhmissä soitetaan viisikielistä kannelta, ukulelea tai melodisia rytmisoittimia.

 

Puhallinvalmennus on tarkoitettu 5-8 -vuotiaille. Opetus on pienryhmäopetusta 1-2 vuoden ajan. Puhallinvalmennukseen hakeudutaan oppilasvalinnan kautta.

 

4.2. PERUSOPINNOT             (laskennallinen laajuus     800 tuntia)

•    Instrumenttiopinnot                         300

•    Yhteissoitto                              250

•    Musiikin hahmotusaineet                     250

• Musiikin hahmottamisen johdanto

• Musiikin hahmottamisen perusteet

• Valinnaiset kurssit kolmesta tarjottimesta

 

4.3. SYVENTÄVÄT OPINNOT         (laskennallinen laajuus     500 tuntia)

•    Instrumenttiopinnot                         (160)

•    Yhteismusisointi                         (160)

•    Musiikin hahmottaminen                     (160)

• Valinnaiset kurssit kolmesta tarjottimesta   

•    Hankkeisiin osallistuminen                    (  20)

•    Lopputyö

• on edellä mainittujen opintojen puitteissa tehty esityksen sisältävä prosessi.

 

5. OPINTOJEN YLEISET TAVOITTEET

Opintojen tavoitteina on:

• antaa oppimisen iloa, lisätä opiskelumotivaatiota ja edistää luovaa ajattelua.

• ohjata löytämään omat vahvuudet, potentiaalit ja kiinnostuksen kohteet.

• ohjata pitkäjänteisyyteen ja vastuuseen omasta oppimisesta

• ohjata etsimään omat oppimistavoitteet ja tekemään itsenäisesti opintoihin liittyvät valinnat.

• kehittää kriittistä ajattelua ja oppimisen taitoja.

• kehittää yksilölle merkityksellisiä ilmaisutapoja.

• ymmärtää musiikki historiallisena, yhteiskunnallisena ja ajankohtaisena ilmiönä

• antaa välineet päämäärätietoiseen itsensä kehittämiseen sekä taiteesta nauttimiseen.

• tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvottamaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta.

• antaa edellytyksiä nähdä taide myös yhteistyön, vaikuttamisen ja osallistumisen välineenä.

• luoda edellytykset elinikäiselle taiteen harjoittamiselle ja kulttuuriselle osallisuudelle.

• nähdä yhteydet taiteiden ja tieteiden välille.

• antaa valmiudet hakeutua musiikin ammattiopintoihin

 

 

6. OPINNOT

 

6.1. VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

 

Keski-Helsingin musiikkiopiston varhaisiän musiikkikasvatus on tavoitteellista ja etenee lapsen kehitystason mukaan.

 

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on tarjota ilon ja onnistumisen kokemuksia musiikin kautta sekä lapsen luovuuden, musiikillisten valmiuksien ja itsetunnon kehittäminen. Myönteiset musiikilliset elämykset muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle.

 

Leikinomaisella toiminnalla edistetään lapsen ryhmässä toimimisen taitoja ja oppimisvalmiuksia. Kokemuksia ja elämyksiä vahvistetaan ottamalla toiminnassa huomioon oppimisen moniaistisuus ja muiden taiteenalojen tarjoamat mahdollisuudet.

 

Varhaisiän musiikkikasvatukseen sisältyy myös instrumenttiopintoihin valmentavaa opetusta eli soitinvalmennusta.

 

6.2 PERUSOPINNOT

 

6.2.1 PERUSOPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUS 1

 

6.2.1 OPINTOKOKONAISUUS 1:N SISÄLLÖT

Opintokokonaisuus 1 – Instrumenttiopinnot

Perusopintojen instrumenttiopinnoissa tutustutaan

• instrumentin/instrumenttien perustekniikkaan ja

• säännölliseen harjoitteluun.

• ilmaisuun omalla instrumentilla

• tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen

 

Opintokokonaisuus 1 – Musiikin hahmotusaineet

Musiikin hahmotusaineissa:

• tutustutaan musiikin hahmotuksen johdantoon (MuHa 1) ja perusteisiin (MuHa2)

• löydetään omia vahvuuksia musiikin hahmottamiseen eri työtavoilla.

 

Opintokokonaisuus 1 – Yhteismusisointi

Yhteismusisointiin tutustutaan instrumenteille luontaisilla tavoin, esimerkiksi

• orkesterissa,

• pienryhmässä tai

• kuorossa.

 

6.3 PERUSOPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUS 2

 

6.3.1 OPINTOKOKONAISUUS 2:N SISÄLLÖT

 

Opintokokonaisuus 2 – Instrumenttiopinnot

Perusopintojen instrumenttiopinnoissa perehdytään

• instrumentin/instrumenttien hallintaan

• tavoitteellisen harjoittelun opetteluun

• instrumenttien perustekniikkaan ja ilmaisuun

• tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen

 

Opintokokonaisuus 2 – Musiikin hahmotusaineet

Musiikin hahmotusaineissa

• perehdytään musiikin hahmottamisen eri työtapoihin kuten laulamiseen, soittamiseen, nuotintamiseen, musiikkityylien tunnistamiseen, musiikilliseen keksintään ja musiikkiteknologiaan.

• sisältöinä ovat oman kulttuurimme taide-, kansan- ja populaarimusiikki.

• kehitetään oppilaan kykyä tunnistaa, toistaa, kehittää ja arvottaa musiikillisia ilmiöitä.

 

Opintokokonaisuus 2 – Yhteismusisointi

Yhteismusisointiin perehdytään instrumenteille luontaisilla tavoin, esimerkiksi

• orkesterissa,

• pienryhmässä,

• kuorossa tai

• kamarimusiikkikokoonpanossa

 

6.4 PERUSOPINTOJEN TAVOITTEET

 

Esittäminen ja ilmaiseminen

Opetuksen tavoitteena on

•    kannustaa oppilasta löytämään omat musiikilliset vahvuutensa ja ilmaisukeinonsa

•    ohjata oppilasta elävään musiikilliseen ilmaisuun

•    kannustaa oppilasta harjoittelemaan erilaisten esiintymistilanteiden hallintaa

•    rohkaista oppilasta tutustumaan myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoihin ja taiteidenväliseen vuorovaikutukseen.

 

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Opetuksen tavoitteena on

•    ohjata oppilasta oppimaan instrumentti- ja yhteismusisointitaitoja päämääränään soittimen itsenäinen hallinta ja omaehtoinen ilmaisu

•    ohjata oppilasta säännölliseen harjoitteluun ja oppimisensa arviointiin

•    ohjata oppilasta musisoimaan korvakuulolta sekä lukemaan ja tulkitsemaan musiikin lajille ominaisia musiikin merkitsemistapoja

•    kannustaa oppilasta soveltamaan musiikin hahmotustaitojaan musisoinnissa

•    tarjota oppilaalle tilaisuuksia tutustua musiikkiteknologiaan työvälineenä

•    ohjata oppilasta käyttämään ergonomisesti oikeita soittotapoja ja mielekkäitä harjoittelumenetelmiä  

•    ohjata oppilasta havainnoimaan ääniympäristöä ja suojelemaan kuuloaan.

 

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Opetuksen tavoitteena on

•    ohjata oppilasta kuuntelemaan omaa musisointiaan ja mukauttamaan sen osaksi soivaa musiikillista kokonaisuutta

•    ohjata oppilasta kehittämään musiikin luku- ja kirjoitustaitoaan

•    ohjata oppilasta musiikin ominaispiirteiden tunnistamiseen ja rakenteiden hahmottamiseen

•    tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi musiikin kuuntelijaksi ja kartuttamaan musiikin historian tuntemusta.

 

Säveltäminen ja improvisointi

Opetuksen tavoitteena on

•    ohjata oppilasta tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja

•    kannustaa oppilasta harjoittelemaan improvisoinnin, sovittamisen ja säveltämisen perustaitoja.

 

7. SYVENTÄVÄT OPINNOT

 

7.1 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUS

 

Syventävät instrumenttiopinnot

Syventävät instrumenttiopinnot:

• instrumentin hallintaan

• tavoitteellisen harjoittelun sisäistämiseen

• musiikilliseen ja taiteelliseen ilmaisuun

• tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen

 

Syventävät musiikin hahmotusaineet

Musiikin hahmotusaineissa

• syvennytään musiikin hahmottamisen eri työtapoihin kuten laulamiseen, soittamiseen, nuotintamiseen, musiikkityylien tunnistamiseen, musiikilliseen keksintään ja musiikkiteknologiaan.

• syvennetään oppilaan kykyä tunnistaa, toistaa, kehittää ja arvottaa musiikillisia ilmiöitä.

 

Syventävä yhteismusisointi

Yhteismusisointiin syvennytään instrumenteille luontaisilla tavoin, esimerkiksi

• orkesterissa,

• pienryhmässä,

• kuorossa tai

• kamarimusiikkikokoonpanossa

 

Lopputyö

on esityksen sisältävä prosessi ja on osa syventävää opintokokonaisuutta.

 

Lopputyö voi koostua erilaisista elementeistä. Lopputyö voi olla:

• konsertti

• teemakonsertti

• sävellyskonsertti

• portfolioesittely

• laaja-alainen tai

• yhteen kiinnostuksen kohteeseen keskittyvä

 

Lopputyön sisältö ja tavoitteet asetetaan yhdessä opettajien kanssa.

Rehtori vahvistaa lopputyösuunnitelman.

 

7.2 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN  TAVOITTEET

 

Esittäminen ja ilmaiseminen

Opetuksen tavoitteena on

•    ohjata oppilasta syventämään musiikillista ilmaisuaan

•    kannustaa oppilasta kehittämään edelleen musiikin tulkintaan ja esittämiseen tarvittavia

taitoja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti

•    rohkaista oppilasta käyttämään musiikkia monipuolisesti ilmaisun välineenä

•    ohjata oppilasta soveltamaan omassa ilmaisussaan myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoja.  

 

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Opetuksen tavoitteena on

• auttaa oppilasta asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja suuntaamaan omaa oppimistaan

• opastaa oppilasta arvioimaan edistymistään ja nauttimaan osaamisestaan

• ohjata oppilasta harjoittelemaan taitojaan kehittävää ohjelmistoa sekä itsenäisesti että ryhmän

jäsenenä

• ohjata oppilasta huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään sekä ergonomiasta ja kuulonsuojelusta musisoidessaan.

 

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Opetuksen tavoitteena on

• ohjata oppilasta kuuntelemaan ja kehittämään musisointiaan sekä solistina että ryhmän jäsenenä

• ohjata oppilasta tarkastelemaan soivaa ja nuotinnettua musiikkia monipuolisesti eri näkökulmista

• ohjata oppilasta hahmottamaan musiikin rakenteita ja lainalaisuuksia

• ohjata oppilasta hyödyntämään kuuntelu- ja hahmotustaitojaan sekä musiikin historian tuntemustaan muusikkoutensa kehittämisessä.

 

Säveltäminen ja improvisointi

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta toteuttamaan teoksissa improvisoituja ja itse sovitettuja osuuksia ja säveltämään omaa musiikkia

• rohkaista oppilasta hyödyntämään musiikkiteknologian mahdollisuuksia ja työvälineitä.

 

8. LAAJAN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINNIN KRITEERIT

 

8.1. Arvioinnin kohteita ovat:

•    esittäminen ja ilmaiseminen

•    oppimaan oppiminen ja harjoittelu

•    kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

•    säveltäminen ja improvisointi.

 

8.2. Arviointikriteerit

 

Arvioinnissa seurataan edistymistä (arvioinnin kohteissa) oppilaan henkilökohtaisesti asettamiin ja opettajan kanssa sovittuihin tavoitteisiin verrattuna. Arvioinnissa keskitytään prosessin jatkuvaan arviointiin. Arviointia dokumentoidaan säännöllisesti.

 

8.2.1  Esittäminen ja ilmaiseminen

Oppilas

• esittää tai säveltää laajempia teoskokonaisuuksia käyttämällä niiden edellyttämiä ilmaisukeinoja.

• hallitsee itse valitsemiensa alueiden mukaista ilmaisua, tulkintaa ja tekniikkaa.

• käyttää monipuolisesti musiikkia ilmaisun välineenä.

• on tutustunut myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinohin.

 

8.2.2 Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilas osaa

• asettaa tavoitteita ja suunnata omaa oppimistaan itselleen tärkeisiin asioihin

• arvioida edistymistään ja nauttii siitä

• valita itseään kehittävää ohjelmistoa

• harjoittaa ohjelmistoaan sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä

• tunnistaa soittimensa fyysiset haasteet

 

8.2.3 Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilas

• kuuntelee ja kehittää musisointiaan sekä solistina että ryhmän jäsenenä

• tarkastelee soivaa ja nuotinnettua musiikkia monipuolisesti eri näkökulmista

• hahmottaa musiikin rakenteita ja lainalaisuuksia

• hyödyntää kuuntelu- ja hahmotustaitojaan sekä musiikin historian tuntemustaan muusikkoutensa kehittämisessä.

 

8.2.4 Säveltäminen ja improvisointi

Oppilas

• toteuttaa improvisoituja jaksoja ja itse sovitettuja osuuksia tutuisssa tilanteissa

• voi käyttää musiikkiteknologiaa musiikkinsa tekemiseen ja osaa tallentaa ja jakaa teoksensa.  

 

9. OPPIMISEN ARVIOINTI

 

9.1 Arvioinnin tehtävä on

• ohjata oppimista   

• tukea edistymistä sekä

• kehittää edellytyksiä itsearviointiin.

• kehittää itsensä ja muiden kuuntelemisen taitoa.

 

9.2 Arviointi on luonteeltaan

• kunnioittavaa, keskustelevaa, vuorovaikutteista

• oppimiseen kannustavaa

• jatkuvaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa,

• omaan oppimisprosessiin kohdistuvaa ja huomioi oppijan kehitysvaiheen

• omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun ohjaavaa

• läpinäkyvää, johdonmukaista ja hyvin jäsenneltyä

• oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää.

• elinikäistä oppimista.

 

9.3 Arviointitapoja

 

Itsearvioinnissa

oppilas kehittyy arvioimaan omaa harjoitteluaan, tavoitteiden asetteluaan ja kehittymistään.   

Vertaisarvioinnissa

oppilas oppii arvioimaan omaa ja muiden edistymistä ohjatuissa tilanteissa.

Suullisessa arvioinnissa

oppilas tarkastelee musisointitilannetta, antaa ja saa palautetta.

Kirjallista arviointia

annetaan mm. säännöllisten esiintymistilanteiden palautteessa.
Silloin voidaan käyttää arviointipohjana seuraavaa listaa:  Tulkinta, Soittoasento, Tekninen valmius, Rytmin käsittely, Sävelpuhtaus, Äänen laatu, Yhteissoitto, Muita huomioita

 

9.4 Todistus opinnoista

 

Oppilaalle annetaan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot.  

 

Oppilaalle annetaan taiteenalan taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot ja syventävät opinnot.

 

Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan laajan oppimäärän opinnoista.

 

10. OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN

 

Keski-Helsingin musiikkiopiston jokainen oppilas on yksilö ja saa henkilökohtaista opetusta. Oppilas kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan. Oppimäärää voidaan yksilöllistää erityistarpeen mukaan. Opintoihin ilmoittautumisen yhteydessä ja soveltuvuusarvion aikana huoltaja voi tiedottaa oppilaitosta hakijan erityisen tuen tarpeesta. Yksilöllistämisestä annetaan tietoa huoltajille.

 

11. OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

 

11.1 Ilmoittautuminen musiikin varhaiskasvatukseen

Musiikkileikkiin otetaan 0–8-vuotiaita lapsia ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiä järjestetään kysynnän mukaan ikäkausittain.

 

11.2 Oppilasvalinnat perus- tai syventäviin opintoihin

Instrumenttioppilaaksi hakeudutaan oppilasvalinnan kautta. Soitinvaihtoehtoja kokeillaan Soivan talon esittelyssä.  Oppilasvalinnat tehdään soveltuvuusarvioiden ja haastattelun perusteella.  Oppilaspaikat täytetään käytettävissä olevien valtionosuustuntien puitteissa.

 

12. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA

 

12.1 Yhteistyö huoltajien kanssa

 

Keski-Helsingin musiikkiopiston arvojen ja opetussuunnitelman pohjana olevan oppimiskäsityksen mukaisesti oppilaan aktiivista toimijuutta pidetään tärkeänä opintojen alusta alkaen. Tähän liittyy säännöllinen yhteydenpito huoltajien kanssa. Musiikkiopisto tiedottaa toiminnastaan sekä kotisivujensa, sosiaalisen median että oppilashallinnon kautta ja perheet voivat osallistua toiminnan kehittämiseen säännöllisesti. Opettajat pitävät jatkuvasti yhteyttä oppilaiden perheisiin.

 

12.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa

 

Keski-Helsingin musiikkiopisto on aktiivinen verkostoituja. Musiikkiopisto on halukas kehittämään koulutus- ja kulttuuritoimintaa yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

 

Taiteen perusopetusta antavat musiikkioppilaitokset Helsingissä sekä muut TPO-toimijat ovat kumppaneita, joiden kanssa on luontevaa tehdä yhteistyötä. Alueen päiväkoteihin ja kouluihin pidetään yhteyttä ja ollaan valmiita syventämään siteitä yhteisten oppilaiden toiminnan kautta.  

 

Valtakunnallisten musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestöjen ja -yhteisöjen kanssa musiikkiopisto voi toimia tapahtumien järjestäjänä sekä osallisena pilottihankkeissa.

 

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Metropolian amk:n musiikkikoulutus sekä konservatoriot kuten myös pääkaupungissa sijaitsevat taidelaitokset, orkesterit ja yhtyeet, taiteilijat ja taiteilijaryhmät ovat luontevia yhteistyötahoja.

 

Helsingin kaupungin tahot, kuten esimerkiksi Annantalo, Helsingin työväenopisto, Kallion kirjasto ja Kinaporin palvelutalo ovat tuttuja kumppaneita musiikkiopistolle. Muu paikallinen toimiminen esimerkiksi alueen seurakuntien, Ebeneser-säätiön, Floora-hankkeen, Helsingin työväenopiston, Kalliolan setlementin, Kalliolan opiston ja  Suomen Muusikkojen liitto SML:n, on vakiintunutta yhteistoimintaa.

 

Neljännen sektorin kanssa tehdään satunnaista yhteistoimintaa, esimerkiksi Kallio kukkii ja Kallio kipinöi -kaupunginosafestivaalien puitteissa.

 

Keski-Helsingin musiikkiopiston toimintaa rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö (vos-tunnit) ja Helsingin kaupunki (toiminta-avustus). Opetushallitus on tärkeä pedagogisten kehittämishankkeiden rahoittaja.

 

Musiikkiopisto on Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n ja sitä kautta myös Taiteen perusopetusliiton TPO ry:n  jäsen.

 

13. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN

 

Toiminnan jatkuva kehittäminen tapahtuu oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa sekä kaiken palautteen kautta. Henkilöstön kouluttautumista tuetaan ja järjestetään koulutuspäiviä. Musiikkiopisto pyrkii toteuttamaan vuosittain kehittämishankkeita, joihin voivat osallistua sekä oppilaat että opettajat.

 

 

---

 

 

Keski-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n hallitus/ musiikkiopiston johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman 23.5.2018

 

 

---