Vuoden vaihteessa elettiin jännityksessä, kun toiminta-avustuksista alkaneelle vuodelle ei olllut tietoa. Joulukuun puolessa välissä Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala myönsi avustuksista Taiteen perusopetukselle vain neljänneksen edellisen vuoden tasosta. Helmikuussa saatiin sitten lopulta päätökset koko vuoden avustuksista.

Toiminta-avustusmäärärahan korotusten kohdennukset olivat:

  • Tarjonnan lisääminen matalan osallistumisen alueille
  • Tarjonnan saavutettavuuden lisääminen
  • Oppilaitosten tuen vertailukelpoisuuden lisääminen

On hienoa, että avustukset noisivat useimmilla toimijoilla ja niitä kohdennettiin segregaation ehkäisyn nimissä esim. Pohjois-ja Itä-Helsingissä toimiville sekä oppilaitoksille, jotka myöntävät oppilasmaksuhuojennuksia tai vapaaoppilaspaikkoja. Keski-Helsingin musiikkiopistokin sai nimellisen korotuksen, perustuen olettaakseni oppilasmaksuhuojennuksiin.

Vaikka korotusperusteet oli tällä kertaa avattu toimijoille, ei kuitenkaan ilmene, mitkä kolmesta kohdennusperusteesta ovat vaikuttaneet oppilaitosten rahoituksiin ja kuinka paljon. Olisi tulevaisuudessa reilumpaa, että tietäisimme etukäteen käytettävistä painotuksista, jolloin voisimme suunnitella toimintaamme kaupungin toivomaan suuntaam. Myöskään vuosien aikana syntyneiden epäsuhtaisuuksien korjaamisesta ei ole tietoa. Lisäksi on tärkeää nostaa esiin Helsingin edelleen matala tukitaso valtakunnallisessa vertailussa. Tästä olen myös aikaisemmin kirjoittanut.   

Rahoittajan on vaikea ajatella taiteen perusopetusta oppilaitosmuotona, joten indeksikorotuksia emme lähivuosina tule saamaan. Tulevien vuosien aikana mahdollisesti tapahtuvat tuen muutokset olisivat nyt jaetun tuen siirtämistä toimijalta toiselle, ja toivonkin, ettei tällaista tapahdu ilman tarkkaan punnittua perustetta.

Lisäkriteereinä voisi tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi seuraavia:

  • Toiminnan laatu: opettajien pätevyys, hallinnon läpinäkyvyys, opintotietojen siirtäminen Koski-järjestelmään, OKM:n Neliapilamallin toteuttaminen oppilaitostoiminnassa, hanketoiminta, yhteistyön laajuus...
  • Tilakustannukset on tekijä, jossa lienee suurimmat erot. Pitäisikö niitä huomioida (vrt. Espoo), vai onko kaupungin ajatuksena, että toiminta siirtyisi omista tiloista enenevästi kouluille? Koulut eivät kuitenkaan kykene palvelemaan tpo:ta.    

Taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat yksityisiä, yleensä kannatusyhdistyksen ylläpitämiä oppilaitoksia. Se toteuttaa lakisääteistä tehtävää, jonka kaupungin pitäisi järjestää itse, jos sitä ei olisi olemassa. Tämän vuoksi Helsingin kaupungin on mielekästä kehittää toimintaamme, kanssamme. Varovainen toiveikkuus Taiteen perusopetuksen profiilin nostamisesta Helsingissä on olemassa. Tarvitsemme lisääyhteistyötä sekä kaupungin eri toimialojen että toisen TPO-toimijoiden kanssa ja tiedonvälitystä TPO:n toiminnasta kaupunkilaisille. 

Olen ilonen, että saan toimia osana vasta perustettua TPO-yhteistyöryhmää, jonka kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala kutsuu  säännöllisesti keskustelemaan alan kehittämisestä ja joka suunnitteleekin ensi tapaamisessaan kaikkien tpo-toimijoiden (jo toista!) TPO-foorumia. Tämä kaikki kasvattaa ymmärrystä siitä, että meillä on maailman paras TPO maailman toimivimmassa kaupungissa.