torstai, 13. syyskuu 2018

Viestinnän välineistä

Kun olin opiskelija, tärkeimmät viestinnän välineet olivat lankapuhelin ja kirjoituskone. Graduni kirjoitin jo linnunpöttötietokoneen tekstinkäsittelyohjelmalla; kuvat kopiointia varten lisäsin käsin leikkaamalla ja liimaamalla.

Kaikki lukivat paperihesaria ja äkilliset muutokset tapaamisiin hoidettiin puhelinkopeista soittamalla. Televisiossa oli jo kolme kanavaa ja värit.

Soitonopettajani oli käynyt kerran (!) muutaman kuukauden vierailulla opissa arvostetulla professorilla Keski-Euroopassa ja sitä kautta saanut kaiken olemassa olevan kansainvälisen tiedon ja henkilökohtaisen opastuksen soittoonsa. Sen, mitä vinyylilevyiltä ei voinut hankkia. Loput hän opetteli itse ja jakoi oppilailleen. Nykyäänhän lähes kaiken näkee ja kuulee eri videokanavilta hakemalla.

Muttamutta, onko kaikki nyt sitten helppoa?

Nykyään viestejä on helppo lähettää, koska kaikenlaisia härpäkkeitä voikin kuljettaa mukana. Puhelimet ajattelevat puolestani, tableteilta voi lukea tai vaikka kuunnella maailmankirjallisuuden klassikoita haluamallaan kielellä. Työdokumentaatio löytyy kännykän kautta pilvipalvelusta tarkastelua ja kommentointia varten muutamassa sekunnissa. 

Huomaan painivani sen kanssa, etten tiedä mistä minun pitäisi tietää ja milloin. Saan tekstareita perinteisesti, mesestä, whatsupista ja erilaisia sekä ääni- että videopuheluita ainakin kahden ohelman kautta, välitän ja luen kuulumisia ainakin facebookista ja instasta sekä hetken tirskahduksia twitteristä. Kokoustan videolla nettiohjelman kautta matkojen päähän. Minun pitäisi hallita iCloudit, Dropboxit, G-Drivet, Moodlet ja Doodlet sekä muistaa millä alustalla mikäkin taho operoi. Kyllä tässä vanhan pää jo hajoaa.

Ei tässä vielä kaikki.

Perheellisen pitäisi pystyä seuraamaan myös lasten viestintää ja hallitsemaan sitä lapsiystävällisesti ja turvallisesti. Lisävälineitä ovat koulun Wilma, futiksen Jalkkis ja tanssiharrastuksen paperiviestintä. 

Sekä musiikkiopiston viestintä.

Yhden lapsen ope käyttää tekstareita ja reissuvihkoa, toisen ope sähköposteja ja fb-ryhmää, kolmannen open ryhmän tiedot ovat verkkosivulla. Musiikkiopiston yleiset viestit tulevat sähköpostiuutiskirjeenä muutaman kerran kaudessa ja laskut sähköpostiin. Hmmm....

Lisäksi Eepos-oppilasjärjestelmän oppilasportaali on avautunut, mutta edellyttää vielä hiomista ja henkilöstön omaksumista, koulutusta ja yhteisiä pohdintoja järkevistä tavoista viestiä. Jonakin päivänä kaikki opistoviestintä kohtaa perheen yhtä varmasti kuin Wilman kautta koulupuolella... 

Siihen päivään asti toivon musiikkiopistolaisten vanhemmilta aktiivisuutta ja luottamusta siihen, että tieto on saatavilla eri viestimien kautta ja se löytyy kyllä.

Kehitymme viestinnässämme ja olemme parasta tärkeimmässä:
– Musiikkitaitojen jakamisessa lapsianne varten. 

 

torstai, 30. elokuu 2018

Pop-laulukuoroon!

Keski-Helsingin musiikkiopistossa toimii Pop-laulukuoro 14–20 -vuotiaille

Kuorossa
- opetellaan äänenkäyttöä ja laulamisen perusasioita.
- lauletaan yksin ja yhdessä.
- annetaan myös henkilökohtaista ohjausta.
- esiinnytään musiikkiopiston tilaisuuksissa vähintään kerran vuodessa.

Kuoron lukuvuodessa on 32 toimintaviikkoa, kokoontuminen viikottain.
Pop-laulukuoro on maksuton KHMO:n soitinoppilaille.
Muilta osallistujilta peritään ryhmäopetusmaksu, joka on 140 € lukukaudessa.

Ryhmään ilmoittaudutaan Eepos-ilmoittautumispalvelussa.
Nykyiset soitinoppilaat ilmoittautuvat vapaamuotoisesti sähköpostilla osoitteeseen info@khmusiikki.fi.

Pop-laulukuoron seuraava tapaaminen on maanantaina klo 19.15 musiikkiopiston 2. kerroksessa luokassa 5.

Lisätietoja: laulunopettaja Hanna Shemeikka: hanna.shemeikka(at)khmusiikki.fi.

popkuoro.jpg

keskiviikko, 22. elokuu 2018

Helsinkiä paremmaksi lapsille

Helsingin kupungin kulttuuritoimi julkaisi keväällä 2016 selvityksen Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistarpeet Helsingissä. Selvityksen tulokset toimivat ohjaavina mm. uudistettuun kaupungin avustusten myöntöön. Oppilaitoskentässä toimivien yksityisten oppilaitosten on siis huomioitava annetut toimenpideohjeet sekä toisaalta noudatettava Opetushallituksen määräämiä, juuri uudistettuja opetussuunnitelmien perusteita.

Olen vakuuttunut, että tämänkin selvityksen pohjalta Helsinkiä voidaan kehittää paremmaksi. Se edellyttää kokonaisuuksia hahmottavaa, monia erilaisia asioita ymmärtävää ja näkemyksellistä toimintaa sekä kaupungilta että sen avustamilta oppilaitoksilta. Olen poiminut selvityksen toimenpide-ehdotukset kirjoitukseeni ja kommentoin lyhyesti, mitä ne voisivat olla musiikkiopistotoiminnan kehittämisen kannalta. Tässä esittämäni asiat ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne edusta oppilaitokseni virallista kantaa saatikka jonkin muun musiikkioppilaitoksen johdon näkemyksiä. 

Ajankohtaista tämä on siksi, että taiteen perusopetuksen oppilaitosten tulee jättää avustusanomuksensa tämän kuun loppuun mennessä. 

Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden vahvistaminen

1. Lisätään opetuksen saatavuutta

Alle kouluikäisten taiteen perusopetuksen palvelujen tasapuolisen saatavuuden edistämiseksi lisätään alle kouluikäisten lähikulttuuripalveluna annettavaa taiteen perusopetusta. Kouluikäisten taiteen perusopetustarjonnan lisäämiseksi kehitetään mahdollisuuksia 7–12-vuotiaiden kulttuuriharrastustoimintaan kouluajalla tai kiinteästi koulupäivän yhteydessä. Jatkossa tarjotaan matalan kynnyksen tavoitteellisen taidekasvatuksen opetusmuotoja entistä vahvemmin yhteistyössä päiväkodin, peruskoulun, koulun iltapäivätoiminnan, kerhotoiminnan sekä nuorisotalojen kanssa. Taiteen perusopetuksen tarjonnassa lisätään erityisesti ryhmämuotoista opetusta, myös musiikin opetuksessa. Tasapuolisella ja ennustettavalla tukipolitiikalla varmistetaan kohtuulliset lukukausimaksut. Sosiaalitoimen ja kolmannenn sektorin toimijoiden kanssa kehitetään systemaattinen maksusitoumusjärjestelmä tai palveluohjausjärjestelmä.

Musiikin osalta mainio esimerkki 7-12 -vuotiaiden toiminnasta on Porolahden koulu. Musiikkiperuskoulun toiminnassa soittaminen on nivottu koulupäivän sisään. Perheet saavat koulupäivän jälkeen aikaa olla keskenään. Koulu mahdollistaa saman kaikille oppilaille tasa-arvoisesti. Toivoisinpa, että tämä olisi mahdollista myös muissa kouluissa.

Matalan kynnyksen toimintaan päiväkodin, peruskoulun, koulun iltapäivätoiminnan, kerhotoiminnan sekä nuorisotalojen kanssa musiikkiopistojen on ollut vaikea lähteä. Näenkin tässä sekä kentän sisäisen työnjaon että verkottumisen haasteita. Musiikkiopistojen rinnalla toimivien musiikkikoulujen toiminnassa taaen on luotu edellytyksiä matalan kynnyksen ryhmäopetustoiminnalle, mainittakoon esimerkkinä vaikkapa Rytmimajakka -bändikerhotoiminta muutamilla ala-asteilla ip-kerhoaikaan. Satasella lapsi saa soittaa lukukauden ja esimerkiksi oma poikani Veikko (kohta 7) saa opastusta ammatti-ihmiseltä omassa koulussaan. 

Kehittämistä päiväkotien kanssa vastaavasti riittää. Ongelmana on päiväkotien rajoitettu mahdollisuus kehittää toimintaansa verkostoitumisen kautta. Yhteistoiminnan mahdollisuudet jäävät varhaiskasvatuksen linjanvetojen ja päiväkotien johtajen aktiivisuuden varaan, vaikka musiikkioppilaitoksissa tähän satsattaisiinkin. Toivonkin kaupungilta lisäresurssiä koko ikäluokan saattamista varhaisiän taidekasvatuksen piiriin. Kannattaa muistaa, että muskari on moniaistista ja monitaiteista, kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä tukevaa toimintaa. 

Nuorisotalojen toiminnasta minulla ei ole tarkkaa tietoa. Matalan kynnyksen musa/bändikerhoja oletettavasti toimii lähes joka nutalla. Mitä kautta toiminta on järjestetty? Olettaakseni se ei ole taiteen perusopetuksen toimintaa. Pitäisikö sen olla? Miksi?

Useimmissa musiikkiopistoissa on maksualennusjärjestelmä, mutta oikeellisen tiedon keräämistä rajoittaa tietosuoja. Tässä yhteistoiminta sosiaalitoimen kassa olisi suositeltavaa. Se lisäisi myös maksuhuojennuksia tarvitsevien oikeusturvaa.  

2. Tasapainotetaan opetuksen alueellista tarjontaan väestömuutokset huomioiden

Helsingin eri alueiden palvelutarjonnan tasapainottamiseksi huomioidaan kaupunkirakenteen muutokset ja eri väestöryhmien tarpeet taiteen perusopetuksen saatavuutta ja saavutettavuutta kehittäessä. Jatkossa lisätään ja kohdennetaan opetustarjontaa erityisesti alueille, joilla opetustarjonta on niukkaa tällä hetkellä. Opetuksen tasapuolista hakeutumista vahvistetaan lisäämällä tietoisuutta alueen taiteen perusopetuksen palvelutarjonnasta kouluissa ja nuorisotaloilla.

Olen samaa mieltä. Tarvitaan tarjonnan vahvistamista kasvavilla alueilla, mutta sen ei tulisi tarkoittaa jo toimivilla alueilla vähentämistä. Kasvavilla alueilla taas ei tiedetä toiminnasta eikä tarjontaa ole riittävästi. kyseessä on muös kohtaamisen ongelma. Musiikkiopistojen ongelma on ulkopuolelle jäävien harrastajien määrä, ei siis se etteikö toiminnasta tiedettäisi tai sitä järjestettäisi. Miksi pitäisi siirtyä, kun kysyntää on enemmän kuin pystymme tarjoamaan?

Kaupungin väkiluku kasvaa huikeaa vauhtia ja kaupungin satsauksenkin tulisi kasvaa. Harrastusmahdollisuuksista tiedottamisessa oppilaitokset tarvitsevat kaupungin apua. Kaupunki tietää kaikkien asukkaidensa osoitteet ja iät. Onko kaupunki halukas nappaamaan kiinni tiedon jakamisesta? Toivon siis voimakasta lisäsatsausta kasvavien alueiden toiminnan rahoittamiseen ja kehittämiseen sekä vielä siitä uusille asukkaille tiedottamiseen esim. päiväkotien ja koulujen kautta. 

3. Vahvistetaan opetuksen sukupuolista tasa-arvoisuutta

Poikien taideharrastamisen tukemiseksi huolehditaan, että taiteen perusopetus on molemmille sukupuolille houkutteleva vapaa-ajan harrastus. Kehitetään poikia tavoittavia opetustapoja ja -sisältöjä erityisesti sirkuksen, teatterin ja tanssin taiteen perusopetuksessa.

Musiikissakin opetus on tyttöpainotteista (noin 60/40 %). Tasa-arvokysymykset ovat koko yhteiskunnan läpileikkaavia ja niihin tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Mutta kuinka vaikuttaa siihen, että tomintaan mukaan ilmoittautumisessa on jo sama jakauma?

Tämä on pitkä aikavälin asia ja oppilaitokset ovat valmiita myös sisällölliseen kehittämiseen. Muskarissa voi olla enemmänkin poikia vetäviä juttuja, esimerkiksi tanssi voi olla hyvin erilaisia elementtejä sisältävää eläintanssia, joissa on erilaisia lapsia kiinnostavia asioita. Sisällöistä tietävät kuitenkin vain vanhemmat, joilla on kokemusta asiasta ja laittavat lapsensa sinne. Jos muskaria saisi järjestää päiväkodin toiminnan yhteydessä tai jopa sisällä, tämäkin asia avautuisi pikku hiljaa. 

4. Lisätään monimuotoisuutta taiteen perusopetuksessa

Helsingin monimuotoistuminen huomioidaan jatkossa entistä paremmin myös taiteen perusopetuksen toteuttamisessa ja toteutumisessa. Kasvatetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuutta taiteen perusopetuksen oppilaissa. Vahvistetaan maahanmuuttajien roolia taiteen perusopetuksen järjestäjinä.

Omassa opistossani maahanmuutajataustaisia oman näppituntumani mukaan on yli 10 %, joten tämä asia on aika hyvällä mallilla. Opetussisältöjä monipuolistamalla voidaan varmasti vielä lisätä osuutta, mutta esimerkiksi balalaikansoiton ottaminen opetusohjelmaan ei varmaankaan lisää venäläistaustaisten määrää meillä. Kyse on jostain muusta. 

Liikumme kulttuurisen taustan ja valtakulttuurin sekä erilaisten alakulttuurien epäselkeässä maastossa, jossa jotkin sisällöt ovat haluttuja toisille ja jotkin toiset toisille. Erilaisten mahdollisuuksien tarjoaminen ei kuulu yksittäisen opiston mahdolisuuksiin vaan isomman kentän yhteistoiminnalle ja kysynnän tarkastelulle. Oma oppilaitokseni on hyvin tärkeänä osana joidenkin maahanmuuttajataiustaisten elämässä, mutta ei ratkaise kaikkien helsinkiläisten maahanmuuttajien sopeutumista. Avatkaa musiikkioppilaitoksille päiväkotien ja koulujen ovet, jotta voimme kertoa toiminnastamme myös niille, jotka eivät vielä ole kuulleet meistä.  

Oppilaitosten toimintaedellytysten kehittäminen

1. Kehitetään avustusperusteita ja avustusten jakaantumisen tasapuolisuutta

Taidelajien tasapuolisen kohtelun edistämiseksi vahvistetaan eri taidealojen välistä tasa-arvoa avustusperusteissa
sekä avustamisessa. Kehitetään toimijoita entistä yhdenmukaisemmin kohtelevat avustusperusteet
sekä lisätään avustusperusteiden läpinäkyvyyttä. Huolehditaan sukupuolten tasa-arvon ja alueellisen tasa-arvon välittymisestä osaksi avustusperusteita.

On hyvä asia, että kaikkien taiteenalojen tarjontaa kehitetään. Toivon, että se tapahtuu lisäämällä rahoitusta, eikä ottamalla pois rahoitusta jo saavilta, laatunsa osoittaneilta oppilaitoksilta. Avustuskriteerien kehittämisestä on varmasti ollut hyötyä kaupungille, nyt toivoisin vielä niiden toteutumisen läpinäkyvää vertailumahdollisuutta. 

2. Kehitetään palvelutarjonnan monimuotoistumista ja oppilaitosten omaa varainhankintaa

Oppilaitosten toimintaedellytysten tukemiseksi taiteen perusopetuksen soveltavaa käyttöä lisätään.
Luodaan mahdollisuuksia hyödyntää oppilaitosten tarjoamia taidekasvatusta soveltavia palveluja monialaisesti ja pitkäjänteisesti esim. koulujen iltapäivätoiminnassa ja lasten kerhotoiminnassa. Tuetaan taiteilijayrittäjyyttä sekä pätevän taidealan opetushenkilöstön työllistymistä esim. mahdollistamalla työllistymismahdollisuuksia päiväkodissa ja koulussa.

Tämä ei aukea helposti. Kuka lisää taiteen soveltavaa käyttöä? Missä? Kehittääkö se tähän suuntaan rahoitusta? Tilaako kaupunki tällaisia palveluja? Mitä on itse asiassa taiteen soveltava käyttö? Mitä tekemistä taiteilijayrittäjyydellä on taiteen perusopetuksen kanssa?

Taiteen soveltavalla käytöllä tarkoitettaneen esimerkiksi musiikin käyttämistä välineellisesti henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen vanhustyössä. Musiikkiopistot toimivat perinteisesti yhteistyössä mm. palvelutalojen, kulttuuritalojen, kirjastojen, sairaaloiden ja seurakuntien kanssa ja osallistuvat mm. paikallistapahtumien ja kaupunginosafestivaalien ohjelmiin. Tätä yhteistoimintaa on luonnosesti alettu syventää ja kehittää. Vastaavana näen taideharrastuksen olevan ylipäätään lapsen ja nuoren henkisen kasvun väline eli taiteen soveltavaa käyttöä. Olisi hienoa, jos kapunki mahdollistaisi esimerkiksi päiväkotitoiminnan tukemisen taidekasvatuksella. 

En ole saanut oman rehtorihistoriani aikana yhtään tarjousta, että edellämainituista kumppaneista jokin, edes kaupungin yläpitämä tahjo olisi halunnut maksaa heille tuomastamme toiminnasta. Vuokraa helpommin pyytävät, vaikka heidänkin toimintaansa haluaisimme rikastuttaa. Musiikkioppilaitoksia, kuten olettaakseni lähes kaikkea taiteen perusopetusta, ylläpitävät voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, joiden toiminta ei ilman avustuksia ole mahdollista. Taiteilijayrittäjyys tähän yhteyteen kytkettynä jää minulle hyvin etäiseksi ajatukseksi. 

3. Varmistetaan opetuspaikkojen alueellista kattavuutta

Huolehditaan kohtuuhintaisten toimitilojen riittävästä tarjonnasta sekä toimitilojen tasaisesta jakautumisesta eri alueilla ja erityisesti alueilla, jossa osallistuminen opetukseen on kaupungin keskiarvoa vähäisempää. Laajennetaan koulutilojen iltakäytön hyödyntämistä taiteen perusopetukseen erityisesti matalan osallistuvuuden alueilla. Edistetään koulujen luokkatilojen käyttöjärjestelmän asiakaslähtöisyyttä yhteistyössä opetusviraston ja tilakeskuksen kanssa. Kehitetään korvausjärjestelmä taiteen perusopetuksen toimijoille koulujen luokka- ja salitiloissa toimimiseen.

Tilojen käyttöön käsittääkseni kaupunki on jo ottanut askelia. Hyvä. Kouluissa olisi hyvä ottaa huomioon erilaiset tilatarpeet luokkien opettamisen ja muun samaan tilaan ohjattavan toiminnan välillä. Se edellyttää myös ymmärtäväistä koulunjohtajoa.  Tämä on onneksi vain asennekysymys. Vuokrakysymyksiä on myös ilmeisesti yritettykin jo ratkoa, toivottavasti asia etenee.  

Pelkät koulutilojen yhteiskäytöt eivät ole koko ratkaisu. Minua kiinnostaa myös, onko Jakomäen toimintakeskukseen tulossa taiteen perusopetukseen soveltuvia tiloja? Miksi Maunula-talo välttelee yhteistyötä alueella toimivan musiikkiopiston kanssa? Miten itäistä Helsinkiä kehitetään soveltuvien tilojen suhteen? Olen varma, että musiikkiopistot ovat valmiita menemään kauaskin itään, mutta ilmasto-olosuhteet rajoittavat toistaiseksi talvitoimintaa... 

4. Kehitetään taiteen perusopetusta yhdessä oppilaitoskentän kanssa

Edistetään kentän avointa keskustelua taiteen perusopetuksen kehittämis- ja muutostarpeista. Järjestetään taidealat ja oppimäärät kokoavaa keskustelua taiteen perusopetuksen ajankohtaisista aiheista. Tuetaan oppilaitosten osaamista liittyen taiteen perusopetuksen kehittämistarpeisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin. Jaetaan oppilaitosten hyviä käytäntöjä. Osallistutaan valtakunnallisesti taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyöhön ja tuodaan esiin Helsingin näkökulmaa osana uudistustyöhön liittyvää keskustelua.

On hienoa, että kaupunki on kiinnostunut opetuksen kehittämisestä. Se voisi järjestää vaikka vuosittain ttaiteen perusopetuksen foorumin avustamilleen oppilaitoksille. Verkostoituminen onnistuisi helpommin, ajankohtaiset aiheet tulisivat yleiseen tietoisuuteen ja kaupunki pääsisi osallisuudellaan kehittämään koko tpo-kentän toimintaa. Pelkkä rahoitus on keppi, tämä olisi porkkana. Helsinkiläisten musiikkiopistojen rehtorit kokoontuvat lähes kuukausittain jakamaan hyviä käytänteitä, niitä voisi jakaa mielellään myös laajemmassa piirissä. 

Lopuksi

Taiteen perusopetus on lain mukaisesti ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua koulutusta. Tässä me entiset lapset teemme ympäristöstämme parempaa nykyisille ja tuleville lapsille. Siirtäkäämme perintöä, antakaamme uuden ja luovan kukkia, ja ratkotaan samalla näitä käytännön haasteita, jotta kaikilla lapsilla olisi hyvä asua täällä Helsingissä, maailman toimivimmassa kaupungissa. 

 

perjantai, 17. elokuu 2018

Syytä soittoon

Toivon, että opistolaiset ovat saaneet heille sopivat lukujärjestykset niin että liikkuminen kotona, koulussa ja musiikkiopistolla sujuu vaivattomasti. 

Todisteita musiikkiharrastuksen vaikutuksista esimerkiksi aivoijen kehitykseen voi hakea Den kulturella hjärnan -sivustolta. Siellä on esimerkiksi artikkeli siitä, kuinka varhaisiän musiikkikasvatus edesauttaa lapsen kielellistä kehitystä tai siitä kuinka aivotutkimuksessa musiikki toimii tunnealueiden kanssa samoissa paioissa.

Tänä vuonna aloittavien lasten vanhemmat voivat vaikapa saada tukea opettajilta saamistani ohjeista keräämäni tekstin Vinkkiä vanhemmille, kun oman esikoiseni aloitti soittamisen muutama vuosi sitten. 

Mukavaa lukuvuoden alkua!

torstai, 9. elokuu 2018

Luotsausta ja luovimista

Hei opet!

Uusi lukuvuosi käynnistyy ensi torstaina odottavissa tunnelmissa. Opetus jatkuu hieman uudistuneessa muodossa. Näkyykö kirjoitettu uusi opetussuunnitelmamme käytännössä? Onko siinä todella uusia mahdollisuuksia erilaisille opintopoluille?

Osataanko ne löytää ja niitä käyttää riippuvat siitä, kuinka osaamme etsiä ja luottaa siihen, että me ja perheet yhdessä hakeudumme miettimääm parhaita mahdollisia toteutustapoja musiikin oppimiselle jokaista yksilöä ajatellen. 

Alkava lukuvuosi on koevuosi, koekappale tai prototyyppi. Otetaan rauhassa, mietitään mahdollisuuksia ja kehitetään edelleen niitä asioita, jotka näyttävät toimivan. Luovitaan eteenpäin ja luotsataan toisiamme.

Lisähaasteen tekee uudistunut oppilashallintajärjestelmamme Eepos, jonka tulisi helpottaa arkeamme. Eepoksen pyörittämiseen taas liittyy opintosihteerimme Salla, joka siirtyy opintovapaalle syyskuusta alkaen.

Uskon, että opintosihteerin sijaiseksi löytyy osaava ja mukava ihminen, mutta tällaisessa vakiintumattomassa tilanteessa on selvää, ettei kaikki voi toimia kuin itsekseen. Katsotaan pitkin matkaa, kuinka vähitellen siirrymme toimimaan meitä varten luodussa, vielä keskeneräisessä järjestelmässä.  

Muistutan opistomme opsin ohessa kulkevasta Omasta elämästä -hankkeestamme, joka on saanut Opetushallituksen rahoitusta. Saamme sekä opettajille että osalle oppilaista hienon mahdollisuuden kouluttautuen uuden opetussuunnitelman sisältöjen toteuttamiseen. 

Opetussuunnitelman käytäntöön siirtämiseen saa myös valtakunnan tason vertaistukea ja välineistöä Taiteen perusoptuksen luotsit 2 – uuden opsin matkassa -koulutuksessa. Toivon opettajakunnastamme löytyvän tästä kiinnostuneita henkilöitä.

Säveltämisen käyttämisestä musiikinopetuksesta saa myös lisäpontta ilmaisessa SÄPE - Säveltämisen pedagogiikkaa -koulutuksessa.

Tervetuloa aloittamaan uusi lukuvuosi!

Reksi