Taiteen perusopetuslakiuudistus Helsingissä musiikin näkökulmasta

TAUSTAA

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on nyt eduskunnan käsittelyssä. Helsingissä on vajaat 50 taiteen perusopetuksen oppilaitosta joista noin 25 on musiikkioppilaitoksia. Näistä 12 saa tuntiperusteista valtionosuutta. 

Helsingin kaupunki on virkamiestyönä valmistellut muutoksia kaupungin tpo-toimintaan lakimuutoksia ennakoiden. Kulttuurijaosto teki päätöksen lakkauttaa kaupungin myöntämät opetuksen järjestämisluvat 31.7.2027 mennessä, koska niiden lainvoimaisuutta on kyseenalaistettu. Tämä koskee noin 30 oppilaitosta. Vaikka asian käsittely siirrettiin lautakuntaan, se ei poista ongelmallista tilannetta. 

KENTÄN TILA EPÄSELKEÄ

Valmistelu on tehty virkatyönä. Marraskuussa 2023 perustettua tpo-yhteistyöryhmää ei ole otettu keskusteluun mukaan, eikä sitä ole kutsuttu koolle helmikuun jälkeen. Kentän asiantuntemusta ei ole kysytty. Cupore teki kyselytutkimuksen tpo-toimijoille viime syksynä, mutta sen tuloksia ei julkistettu.

Muutoksista johtuen kaikki helsinkiläiset tpo-oppilaitokset joutuvat hakemaan toiminta-avustusta vuodelle 2027 kaksi kertaa, ensin ajanjaksolle tammi-heinäkuu ja sitten uudelleen loppuvuodeksi. Taiteen perusopetusta annetaan lakisääteisesti oppilaitoksissa ja mille tahansa oppilaitokselle tällainen ennakointiaika on äärettömän lyhyt. 

TPO PALVELUNA KAUPUNKILAISILLE

Muutosten myötä olisi hyvä tarkastella koko tarjontaa kaupungin näkökulmasta. Tpo-oppilaitokset tarjoavat opetusta siellä, missä on kysyntää. Tpo-harrastamisen määrä vaihtelee tutkitusti (2016 alkaen) paljonkin kaupunginosien välillä. Kaupunki on pyrkinyt ohjaamaan tarjontaa toiminta-avustusten painotuksilla, mutta vaikutuksia ei ole tutkittu.  

Kaupunkilaisia parhaiten palveleva toiminta lienee sellaista, että toteutetaan opetusta mahdollisimman kattavana lähipalveluina, ainakin varhaisiän taidekasvatuksen osalta. Koska musiikkioppilaitoksia on noin 25, olisi mielekästä saada enemmän lähiopetuspisteitä eri kaupunginosiin ja keskittää pääopetuspisteitä eli nykyisiä varsinaisia oppilaitoksia harvempaan. 

MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUKSIA 

Koska jotkut oppilaitokset ovat jäämässä ilman opetuksen järjestämislupia ja toisilla OKM:n myöntämät opetusluvat jäävät voimaan, voisi olla mielekästä toteuttaa oppilaitosyhdistymisiä siten, että mahdollisimman moni oppilaitos voi jatkaa alv-vapaata toimintaa. Muutoin alv-velvollisuus tarkoittaa merkittävää taloudellisen saatavuuden heikkenemistä tai hölmöä taloudellista lisätukea kaupungilta verokulujen kattamiseen.  

Keski-Helsingin musiikkiopisto, Kallion musiikkikoulu ja Resonaari ovat toteuttamassa vuoden 2027 aikana oppilaitosten yhteenliittymisen. Sekä valtion että kaupungin rahoitukset lähitulevaisuudessa tulevat näyttämään, onko inklusiivisen, saavutettavan ja tavoitettavan taiteen perusopetuksen aikakausi jo mahdollinen. 

HELSINKIIN LISÄÄ VALTIONOSUUTTA

Yhdistymisten myötä Helsinki voisi saada tulevaisuudessa enemmän valtionrahoitusta taiteen perusopetukseen. Käytäntö on ollut, että lisää valtionosuutta on myönnetty sellaiselle oppilaitokselle, joka osoittaa toimivansa yli nykyisen valtionosuustuntimääränsä. Muualta Suomesta vapautuvat valtionosuustunnit voivat siirtyä Helsinkiin järkevien ratkaisuiden myötä. 

OppilaitosyhdIstymisissä tällainen tilanne syntyy luonnollisesti, kun ilman valtionosuutta toimiva oppilaitos onkin yhdistyttyään samaa oppilaitosta valtionosuutta saavan oppilaitoksen kanssa. 

RAHOITUS

Lakiuudistuksessa etenkin musiikkioppilaitosten taloudellinen saavutettavuus on suuressa vaarassa. Valtionosuuden muutoksissa muihin taiteenlajeihin valuvat valtionosuudet uhkaavat valtionosuusoppilaitoksia ja arvonlisäverovelvollisuus uhkaa ilman valtionosuutta toimivia oppilaitoksia. Mahdolliset yhdistymisetkin aiheuttavat paineita uuden oppimäärän toteuttamiseen siirryttäessä ja johtavat taloudellisiin haasteisiin. 

Tpo-oppilaitoksilla on enintään kolme tärkeää rahoittajaa. Ne ovat valtio, kunta ja oppilaiden perheet. Valtion ja kunnan rahoitusmuutokset heijastuvat suoraan oppilaiden perheiden kukkaroihin. Oppilasmaksut Helsingissä ovat valtakunnan korkeimmat ja Helsingin tuki per capita on vain puolet Vantaan ja Espoon tuesta taiteen perusopetukselle.

LOPUKSI

Uudistuksia ei voi toteuttaa, ellei niihin panosteta. Helsinki voi toimia taloudellisen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja segregaation ehkäisemisen edistämiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta voi toteuttaa näiden edistämistä, jos se on sen arvojen mukaista. 

Helsingillä olisi mainio tilaisuus olla koko Suomen suunnannäyttäjä hyvin toteutetun taiteen perusopetuksen mahdollistajana. Pitkällä tähtäimellä tpo toimii hyvien ja sitoutuneiden kaupunkilaisten kasvualustana. Se kannattaa – monella eri tavalla. 

Helsingissä 18.9.2026 

Petri Aarnio, rehtori 
Keski-Helsingin musiikkiopisto

Markku Kaikkonen, johtaja

Resonaari

Ella Rosenlund, rehtori
Kallion musiikkikoulu

Taiteen perusopetuksen lakiuudistus – mitä se merkitsee helsinkiläisille lapsillemme?

Hyvä helsinkiläinen kansanedustaja,

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on nyt eduskunnan käsittelyssä. 

Me helsinkiläiset valtionosuutta saavat musiikkioppilaitokset pidämme taiteen perusopetuksen uudistamista tärkeänä ja tarpeellisena. Samalla pidämme välttämättömänä, että uudistuksen lopputulos vahvistaa helsinkiläisten lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen taidekasvatukseen eikä heikennä niitä. 

Haluamme nostaa esiin erityisesti musiikkioppilaitosten näkökulman:

• Varhaisiän musiikkikasvatuksen eli muskarin tulee säilyä osana taiteen perusopetusta. Varhaisiän musiikkikasvatus on saavutettavaa, ryhmämuotoista ja tukee lasten musiikillisen kasvun lisäksi vuorovaikutusta, kielellisiä taitoja ja osallisuutta. Opetussuunnitelman mukaisen varhaisiän musiikkikasvatuksen tulee säilyä osana taiteen perusopetusta ja sen valtionrahoitusta. Muuten vaarana ovat saatavuuden heikkeneminen  esim. asiakasmaksujen nousu ja lasten osallistumismahdollisuuksien kapeneminen. 

• Musiikin kysyntään on vastattava ja annettava lapsille mahdollisuus soittaa ja laulaa. "Valtakunnallisessa tarkastelussa taideoppilaitoksien oppilasvalinnoissa ilman oppilaspaikkaa jääneistä 61 % olisi halunnut opiskella musiikkia." 

Toivomme, että eduskuntakäsittelyssä huolehditaan seuraavista asioista: 

1. Varhaisiän taidemusiikkikasvatuksen on oltava osa musiikin taiteen perusopetusta ja siten valtuonosuuteen oikeuttavaa. 

2. Valtionosuutta tulee suunnata eri taiteenaloille kysynnän mukaan. 

3.  Valtionosuuden suoritemäärän vahvistamisessa oppilasmäärien ja oppimäärän suorittaneiden määrien vertailu tulee tehdä taiteenaloittain, eikä kaikkien taiteenalojen kesken, jotta yksilöopetus ei joudu rahoitusmallissa epäedulliseen asemaan.

4. Lakiuudistukseen tarvitaan 10 miljoonan euron lisämääräraha, jotta sen tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien taiteenalojen erityispiirteet huomioiden, ja ilman, että musiikin nykyisillä resursseilla rahoitetaan uudistusta.

Liitteenä on tarkempi kooste näkemyksistämme ja niiden perusteluista. Olemme mielellämme käytettävissä keskusteluun aiheesta.

Ystävällisin terveisin,
Helsinkiläisten valtionosuutta saavien musiikkioppilaitosten rehtorit:

Petri Aarnio, Keski-Helsingin musiikkiopisto

Sunniva Fagerlund, Länsi-Helsingin musiikkiopisto

Kalle Hassinen, Pohjois-Helsingin musiikkiopisto

Anni Holma, Pakilan musiikkiopisto

Laura Kivikoski, Luoteis-Helsingin musiikkiopisto

Matti Jordman, Lauttasaaren musiikkiopisto

Markku Kaikkonen, Resonaari

Nike Lönnqvist, Musik- och kulturskolan Sandels

Janne Murto, Pop & Jazz Konservatorio

Minna-Maria Pesonen, Itä-Helsingin musiikkiopisto

Sirpa Lahti, Käpylän musiikkiopisto

Pia Kärjes-Peltola, Helsingin konservatorio

"Pedagogisen johtamisen ilmentymät musiikkiopiston rehtorin työssä" on Iisa Kostiainen-Boukhlifin Turun ammattikorkeaan tekemä opinnäytetyö. Entisen oppilaamme opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella pedagogista johtamista musiikkioppilaitoksissa opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta. Aihetta on tutkittu tässä kontekstissa melko rajallisesti, vaikka rehtorin työ kytkeytyy tiiviisti opetukseen ja taiteelliseen toimintaan. Työssä pyrittiin hahmottamaan, miten pedagoginen johtaminen rakentuu arjessa ja millaisia merkityksiä sille annetaan eri toimijaryhmien kokemuksissa.   

Tulosten perusteella pedagoginen johtaminen koettiin tärkeäksi, mutta sen toteutumisessa ja näkyvyydessä oli eroja vastaajaryhmien välillä. Rehtorit jäsentivät sitä selkeämmin osaksi omaa työtään, kun taas opettajien kokemukset olivat vaihtelevampia. Molemmissa aineistoissa korostuivat ajan ja resurssien merkitys. Tulokset viittaavat tarpeeseen vahvistaa pedagogisen johtamisen yhteistä ymmärrystä ja näkyvyyttä vuorovaikutuksen ja yhteisten käytäntöjen kautta.

https://www.theseus.fi/handle/10024/918814

Ideasta konsertiksi - tapahtuman järjestämisen ABC -kurssi nuorille

Tapahtuman järjestämisen ABC -kurssilla käydään läpi tapahtumatuotannon perusteita oman konsertin järjestämisen näkökulmasta. Kurssilla saat tietoja ja taitoja muun muassa tapahtuman suunnittelusta, aikataulutuksesta, käytännön toteutuksesta sekä tiedotuksesta. Kurssiin kuuluu osallistuminen Tampereella järjestettävään Nuori soittaa! -tapahtumaan.

Kurssi on suunnattu musiikkioppilaitosten 15 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille oppilaille. Kurssin sisällyttämisestä oppilaan opintosuunnitelmaan sovitaan omassa oppilaitoksessa. Kurssi voi olla esimerkiksi osa syventäviä opintoja tai lopputyötä. Kurssin järjestää Käpylän musiikkiopisto.

Kurssin ajankohta, toteutustapa ja kustannukset

Kurssi järjestetään 24.8.-9.11.2026.

Kurssilla on Zoom-etätunnit verkossa maanantaisin klo 18-18.45 ja lisäksi käytännön harjoittelua Nuori soittaa! -tapahtumassa Tampereella la 7.11.2026. Etätunteja on yhteensä 11 kappaletta ja talkootyön määrä tapahtumassa on n.6 tuntia.

Nuori soittaa! -tapahtumassa olemme mukana erilaisissa tehtävissä muun muassa esiintymispaikkojen järjestelyistä aina esiintyjien ja yleisön vastaanottoon, tai juontamiseen. Kurssi on muuten maksuton, mutta jokaisen oppilaan matkat ja mahdollisen majoituksen hoitaa perhe tai oma oppilaitos. Sopikaa näistä oman oppilaitoksen kanssa ennen kurssille ilmoittautumista.

Kurssille ilmoittautuminen ja lisätietoja tämän linkin kautta:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdTFFWR4GS1QcteuPIvoO58zDSRSAn8dHrcqxvF0Fci6npjIg/viewform?usp=header

Ilmoittaudu kurssille 20.8.2026 mennessä yllä olevan linkin kautta.

Lisätietoja / Opettaja: Sirpa Lahti, [email protected], 050 - 449 8922

Musiikki ja kestävä kehitys -verkkokurssi

Lauttasaaren musiikkiopisto järjestää avoimen Musiikki ja kestävä kehitys -verkkokurssin ajalla 13.8.-10.12.2026. Kurssilla on livevideotunnit torstaisin klo 16.30, mutta osallistua voi myös katsomalla tallenteet muuna aikana.

Kurssin kesto on yksi lukukausi, 17 viikkoa. Oppitunnin laskennallinen pituus 45 min sisältää video-osuuden ja tehtävien tekemisen.

Tavoitteena on tutustua kestävän kehityksen teemoihin ja niiden ilmenemiseen musiikissa. Sisältönä ovat aihetta käsittelevät videot, tekstit, interaktiiviset harjoitukset ja palautettavat tehtävät. Kurssilla voidaan suunnitella ja toteuttaa myös kestävää kehitystä edistäviä projekteja.

Opettaja: Matti Jordman, LMO

Ilmoittautuminen kurssille viimeistään 12.8.2026 tällä lomakkeella:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSccpcIYN9rjYk-ZR4izq2EaenSo47NcT-J7UmIuHsFVL1MGpQ/viewform