Keski-Helsingin musiikkiopisto on saanut OKM:n rahoituksen Kallion musiikkikoulun, Resonaarin sekä Helsingin kuvataidekoulun ja Pukinmäen taidekoulujen kanssa toteutettavaan hankkeeseen erilaisten oppijoiden opetuksen kehittämiseen ja kartoitukseen taiteen perusopetuksessa. 

Hanka alkoi elokuussa ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Jouluun mennessä tehdään sekä osallistuvien oppilaitosten että valtakunnallinen alkukartoitukset.

Tässä hankekuvaus: 

YHDESSÄ JA ERIKSEEN
– erilaiset oppijat taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa

HANKESUUNNITELMA

Hankkeen lähtökohdat

Hanke toteutetaan viiden taiteen perusopetuksen toimijan yhteistyönä:

• Keski-Helsingin musiikkiopisto, Kallion musiikkikoulu ja Resonaari (yhdistymiseen tähtäävät) 

• Helsingin kuvataidekoulu (ryhmäpedagogiikka)

• Pukinmäen taidekoulut (useita taidelajeja)

Toimijoilla on vahvaa erityisosaamista:

• erityismusiikkikasvatus ja inkluusio

• yhteisö- ja ryhmäpedagogiikka

• monitaiteisuus ja ilmaisulliset menetelmät

Vastuut:
Hankehallinto: Keski-Helsingin musiikkiopisto (Petri Aarnio)

Projektijohto sekä sisältö- ja raportointivastuu: Resonaari (Markku Kaikkonen)

TOTEUTUS

TYÖPAKETTI 1: Valtakunnallinen kartoitus ja yhteinen ymmärrys

Tavoite: muodostaa kokonaiskuva nykytilasta

Toimenpiteet:

• kysely taiteen perusopetuksen toimijoille

• analyysi:

  • käytössä olevat inkluusiokäytännöt

  • osaamisvajeet

  • kehittämistarpeet

  • yhteinen käsitemäärittely (“erilainen oppija”)

Tuotokset: kartoitusraportti ja suositukset kehittämisen painopisteistä

 

TYÖPAKETTI 2: Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Tavoite: vahvistaa pedagogista osaamista valtakunnallisesti

Toimenpiteet: webinaarisarja, valtakunnallisesti avoin 

Kohderyhmä: opettajat, rehtorit, pedagogiset kehittäjät, koulutussuunnitellijat

Tuotokset: tallenteet ja avoin materiaalipankki

Toteutetaan valtakunnallinen webinaarisarja, jonka tavoitteena on vahvistaa taiteen perusopetuksen pedagogista osaamista erityisesti inkluusion, saavutettavuuden ja moninaisuuden näkökulmista. Webinaarit yhdistävät tutkimustiedon ja käytännön pedagogiset ratkaisut eri taiteenalojen kontekstissa.

 

Webinaari rakentuu seuraavasti::

• johdanto ja kehystys

• asiantuntijaluento/alustus (ulkopuolinen asiantuntija)

• fasilitoitu pienryhmäkeskustelu (breakout rooms)

• yhteinen purku ja jatkokehittämisen ideointi

 

Webinaarien asiantuntijoiksi kutsutaan alan keskeisiä tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita (esim. aivotutkimus, inklusiivinen pedagogiikka, saavutettavuus, digipedagogiikka).

 

Webinaarit tukevat oppilaitoskohtaisia pilotteja ja jatkuvat niiden jälkeen paikallisina keskustelu- ja kehittämishetkinä. Tieto siirtyy käytäntöön ja juurtuu osaksi oppilaitosten toimintaa. Luonnos sisällöistä:

 

1. Oppiminen ja erilainen oppija

Miten oppiminen tapahtuu erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä?

Tutkimustieto lasten ja nuorten oppimisesta, neurodiversiteetti, motivaatio ja oppimisen esteet. 

 

2. Inklusiivinen pedagogiikka taiteen perusopetuksessa

Inkluusio käytännön opetustilanteissa eri taiteenaloilla.

-oppijalähtöisyys vs. aikuislähtöisyys, asenteet ja arvot, moninaisuuden kohtaaminen. 

- erilaiset menetelmät oppitunnin suunnittelussa

 

3. Kohtaaminen ja vuorovaikutus haastavissa tilanteissa

Käytännön keinoja haastaviin tilanteisiin.

-vuorovaikutustaidot, kommunikointi, sosiaaliset tilanteet ja turvallisen oppimisympäristön rakentaminen. 

 

4. Eriyttäminen käytännössä

Eriyttämisen konkreettiset työkalut

-.mitä on erityispedagogia?

-ryhmädynamiikka ha ryhmäyttäminen, yksilölliset oppimispolut, tehtävien muokkaaminen ja oppimisen tuki.

 

5. Saavutettavuus taiteen perusopetuksessa

Esteettömyys opetuksessa, oppimisympäristöissä ja rakenteissa

-saavutettavuuden eri muodot 

 

6. Monitaiteinen työskentely ja moninaiset kohderyhmät

Laaja-alainen opetus ja oppiminen

-taiteiden välinen työskentely ja ilmaisun laajentaminen. 

- taideterapeuttinen näkökulma

 

7. Uudet oppimisympäristöt ja työkalut

Moninaisuus laajentaa saavutettavuutta kaikille

-saavutettavat materiaalit ja lähestymistavat, digipedagogiikka, hybridiopetus
-turvallinen oppimisympäristö ja  oppilaitos  

- digitaalinen oppimisympäristö ja oppiminen 

 

8. Kieli, ryhmä ja osallisuus oppimisessa

Monikielisyys ja selkokielisyys 

-suomen kielen oppiminen taiteen kautta, selkokielisyys, ryhmädynamiikka ja yhteisöllinen oppiminen. 

Viestintä ja kommunikaatio haastavissa tilanteissa

 

TYÖPAKETTI 3: Oppilaitoskohtainen kehityskohde
 

Tavoite: kehittää ja testata käytännön toimintamalleja

Oppilaitokset toteuttavat:

1. Nykytilan analyysi: saavutettavuus ja pedagogiset käytännöt sekä oppijaprofiilit

2. Kehittämistavoite (esim. “vuoden kuluttua oppilaitoksessa…”)

• inklusiivinen ryhmärakenne

• uusi opetusmalli

• yhteisopettajuus

3. Pilottiprojekti (esim.)

• monitaiteinen ryhmä erityistä tukea tarvitseville

• inklusiivinen perusopetusryhmä

• digitaalinen oppimisympäristö

4. Arviointi ja dokumentointi

Tuotokset: oppilaitoskohtaiset raportit ja case-esimerkit

 

TYÖPAKETTI 4: Yhteinen kehittäminen ja mallintaminen

Tavoite: muodostaa yhteinen toimintamalli

Toimenpiteet: työpajat (pilotit → yhteinen analyysi), eri taidealojen vertailu, erityispiirteet, yhteiset ratkaisut

Tuotokset:

Inklusiivisen taiteen perusopetuksen malli, sisältäen:

• pedagogiset periaatteet

• käytännön työkalut

• esimerkkimallit

 

TYÖPAKETTI 5: Levittäminen ja vaikuttavuus; Julkaisu

Tavoite: valtakunnallinen hyödyntäminen

Toimenpiteet:

• avoin verkkosivusto / materiaalipankki

• webinaari/webinaari 

• yhteistyö verkostojen kanssa

Tuotokset:

• julkaisu (pdf + verkko)

• koulutusmalli levitettäväksi

 

 

 

Taiteen perusopetus Helsingissä – mitä on turvattava?

Hyvä helsinkiläinen päättäjä,

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on eduskunnan käsittelyssä. Uudistaminen on tärkeää ja tarpeellista. Sen tulee vahvistaa helsinkiläisten lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen taidekasvatukseen.

Erityisen tärkeää on turvata varhaisiän musiikkikasvatuksen eli muskarin säilyminen osana taiteen perusopetusta ja sen rahoitusta. Muskari on koulutettujen opettajien toteuttamaa, opetussuunnitelmaan perustuvaa musiikkikasvatusta. Soittaminen, laulaminen ja rytmiikka harjoittavat tutkitusti kaikessa oppimisessa tärkeitä taitoja: muistamista, kuuntelemista ja oman toiminnan säätelyä. Tutkimuksissa musiikkiharjoittelun on havaittu olevan yhteydessä erityisesti kielelliseen kehitykseen ja toiminnanohjaukseen kuten keskittymisen ja impulssien hallintaan sekä työmuistiin. Musiikki tutkitusti kehittää myös tarkkaavaisuutta sekä auttaa tunteiden säätelyssä ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. 

Tämän vuoksi musiikkioppilaitokset ovat viime vuosina toteuttaneet runsaasti matalan kynnyksen muskaritoimintaa tavoittaakseen yhä useampia lapsia. Taiteen perusopetuksen rahoitus rakentuu käytännössä valtion, kaupungin ja perheiden varaan. Jos valtion rahoitus heikkenee ja kaupungin tuki muuttuu samanaikaisesti epävarmemmaksi, kustannukset uhkaavat siirtyä perheille. Osallistumismaksujen nousu voi sulkea pienituloisten perheiden lapset toiminnan ulkopuolelle ja vaarantaa saavutettavuuden eteen tehdyn työn.

Olemme laskeneet parin musiikkioppilaitoksen luvuilla TPO-lakimuutoksen talousvaikutuksia lukukausimaksuihin, opetustuntimääriin ja saavutettavuuteen. Lukukausimaksu musiikkileikkikoulun opetuksessa on tällä hetkellä noin 130–170 euroa / lapsi, eli noin 260–340 euroa vuodessa. Jos VOS-rahoitusta ei muskarille voisi kohdentaa, tarkoittaisi se lukukausimaksun nostamista 40–50 %:lla noin 500–600 euroon vuodessa. Muskareihin kohdistuisi tässä kohden myös alv-velvoite. Lukukausimaksu puolelta vuodelta olisi täten useimmille lapsiperheille aivan liian suuri, ja saavutettavuuden tavoite kärsisi perustavanlaatuisesti.

Helsingillä on jo eri kaupunginosiin ulottuva musiikkioppilaitosverkosto: toimitilat, koulutetut opettajat sekä pitkäaikaiset yhteydet perheisiin, päiväkoteihin ja kouluihin. Se mahdollistaa harrastamisen lähellä kotia ja jatkuvan polun muskarista soitonopintoihin, kuoroihin ja yhteismusisointiin.

Useiden samanaikaisten muutosten yhteisvaikutuksia on vaikea ennakoida. Ilman niiden arviointia vaarana on purkaa vuosikymmenten aikana rakennettuja, toimivia opetuksen ja yhteistyön rakenteita.

Lakiuudistuksen yhteydessä on käynyt ilmi, ettei valtion talousarviossa ole varattu uudistukseen lisärahoitusta, vaikka uudistus sitä itsessään edellyttäisi. Samalla kannattaa huomioida että Helsingin rahoitus (8,2 € / asukas) taiteen perusopetukseen per capita on puolet siitä mitä Espoossa (19,1 € / asukas) ja Vantaalla (17,8 € / asukas). 

Helsinki voi turvata lasten harrastamisen sitoutumalla riittävään ja ennakoitavaan rahoitukseen sekä edistämällä varhaisiän musiikkikasvatuksen säilymistä osana
taiteen perusopetusta ja valtionrahoitusta. Muutosten vaikutukset lasten osallistumismahdollisuuksiin tulee arvioida ja ratkaisut valmistella yhdessä oppilaitosten kanssa ennen päätöksiä.

Lasten mahdollisuus musiikkiin on turvattava jo varhaisiässä.

Helsingissä 6.10.2026

Helsinkiläisten valtionosuutta saavien musiikkioppilaitosten rehtorit

Petri Aarnio,

Keski-Helsingin musiikkiopisto

Sunniva Fagerlund,
Länsi-Helsingin musiikkiopisto

Kalle Hassinen,
Pohjois-Helsingin musiikkiopisto

Anni Holma,

Pakilan musiikkiopisto

Laura Kivikoski,
Luoteis-Helsingin musiikkiopisto

Matti Jordman,

Lauttasaaren musiikkiopisto

 

Markku Kaikkonen,

Resonaari

Nike Lönnqvist,
Musik- och kulturskolan Sandels

Janne Murto, 

Pop & Jazz Konservatorio

Minna-Maria Pesonen
Itä-Helsingin musiikkiopisto

Sirpa Lahti,

Käpylän musiikkiopisto

Pia Kärjes-Peltola, 

Helsingin konservatorio

 

Taiteen perusopetuksen lakiuudistus – mitä se merkitsee varhaisiän taidekasvatukselle? 

Hyvä sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie,

 

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on perjantaina 9.10.26 sivistysvaliokunnan käsittelyssä.

 

Me valtionosuutta saavat helsinkiläiset musiikkioppilaitokset pidämme taiteen perusopetuksen uudistamista tärkeänä. Samalla pidämme välttämättömänä, että uudistuksen lopputulos vahvistaa lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen musiikkikasvatukseen, eikä heikennä sitä. 

 

Haluamme nostaa esiin erityisesti musiikkioppilaitosten huolen varhaisiän taidekasvatuksen tulevaisuudesta.

 

Varhaisiän musiikkikasvatuksen (musiikkileikkikoulun eli muskarin) tulee säilyä osana taiteen perusopetusta ja valtionosuuden laskentaperusteita. Musiikin erityisyys ja rikkaus on, että se koskettaa lasta jo 0-vuotiaasta lähtien. Lisäksi se on saavutettavaa, ryhmämuotoista ja tukee lasten musiikillisen kasvun lisäksi vuorovaikutusta, kielellisiä taitoja ja osallisuutta. Musiikkioppilaitosten musiikkileikkikoulun opetus on tällä hetkellä kaikille avointa ja siihen otetaan lapset ilmoittautumisten mukaan. 

Uuden lain ensisijainen tavoite on saavutettavuuden parantaminen. Jos varhaisiän musiikkikasvatus jää VOS-laskennan ulkopuolelle, vaarana on saavutettavuuden heikkeneminen, koska asiakasmaksujen nousu kaventaa ja jopa estää lasten osallistumismahdollisuuksia. 

Olemme laskeneet parin musiikkioppilaitoksen luvuilla TPO-lakimuutoksen talousvaikutuksia lukukausimaksuihin, opetustuntimääriin ja saavutettavuuteen. Lukukausimaksu musiikkileikkikoulun opetuksessa on tällä hetkellä noin 130–170 euroa / lapsi ts. vuodessa noin 260–340 euroa. Jos VOS-rahoitusta ei muskarille voisi kohdentaa, tarkoittaisi se lukukausimaksun nostamista 40–50 %:lla noin 500–600 euroon vuodessa. Muskareihin kohdistuisi tässä kohden myös alv-velvoite. Lukukausimaksu puolelta vuodelta olisi täten useimmille lapsiperheille aivan liian suuri, jolloin saavutettavuuden tavoite kärsisi perustavanlaatuisesti.

Toivomme, että eduskuntakäsittelyssä huolehditaan siitä, että varhaisiän taidekasvatus on jatkossakin osa taiteen perusopetusta ja siten valtionosuuteen oikeuttavaa. 

 

Olemme mielellämme käytettävissä keskusteluun aiheesta.

Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Reksifoorumi: Helsinkiläisten valtionosuutta saavien musiikkioppilaitosten rehtorit
 

Helsingin Konservatorio, Pia Kärjes-Peltola

Itä-Helsingin musiikkiopisto, Minna-Maria Pesonen

Keski-Helsingin musiikkiopisto, Petri Aarnio

Käpylän musiikkiopisto, Sirpa Lahti

Lauttasaaren musiikkiopisto, Matti Jordman

Luoteis-Helsingin musiikkiopisto, Laura Kivikoski

Länsi-Helsingin musiikkiopisto, Sunniva Fagerlund

Musik- och kulturskolan Sandels, Nike Lönnqvist

Pakilan musiikkiopisto, Anni Holma

Pohjois-Helsingin musiikkiopisto, Kalle Hassinen

Pop & Jazz Konservatorio, Janne Murto

Resonaari, Markku Kaikkonen

Taiteen perusopetuslakiuudistus Helsingissä musiikin näkökulmasta

 

TAUSTAA

 

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on nyt eduskunnan käsittelyssä. Helsingissä on vajaat 50 taiteen perusopetuksen oppilaitosta joista noin 25 on musiikkioppilaitoksia. Näistä 12 saa tuntiperusteista valtionosuutta. 

 

Helsingin kaupunki on virkamiestyönä valmistellut muutoksia kaupungin tpo-toimintaan lakimuutoksia ennakoiden. Kulttuurijaosto teki päätöksen lakkauttaa kaupungin myöntämät opetuksen järjestämisluvat 31.7.2027 mennessä, koska niiden lainvoimaisuutta on kyseenalaistettu. Tämä koskee noin 30 oppilaitosta. Vaikka asian käsittely siirrettiin lautakuntaan, se ei poista ongelmallista tilannetta. 

 

KENTÄN TILA EPÄSELKEÄ

 

Valmistelu on tehty virkatyönä. Marraskuussa 2023 perustettua tpo-yhteistyöryhmää ei ole otettu keskusteluun mukaan, eikä sitä ole kutsuttu koolle helmikuun jälkeen. Kentän asiantuntemusta ei ole kysytty. Cupore teki kyselytutkimuksen tpo-toimijoille viime syksynä, mutta sen tuloksia ei julkistettu.

Muutoksista johtuen kaikki helsinkiläiset tpo-oppilaitokset joutuvat hakemaan toiminta-avustusta vuodelle 2027 kaksi kertaa, ensin ajanjaksolle tammi-heinäkuu ja sitten uudelleen loppuvuodeksi. Taiteen perusopetusta annetaan lakisääteisesti oppilaitoksissa ja mille tahansa oppilaitokselle tällainen ennakointiaika on äärettömän lyhyt. 

 

TPO PALVELUNA KAUPUNKILAISILLE

 

Muutosten myötä olisi hyvä tarkastella koko tarjontaa kaupungin näkökulmasta. Tpo-oppilaitokset tarjoavat opetusta siellä, missä on kysyntää. Tpo-harrastamisen määrä vaihtelee tutkitusti (2016 alkaen) paljonkin kaupunginosien välillä. Kaupunki on pyrkinyt ohjaamaan tarjontaa toiminta-avustusten painotuksilla, mutta vaikutuksia ei ole tutkittu.  

 

Kaupunkilaisia parhaiten palveleva toiminta lienee sellaista, että toteutetaan opetusta mahdollisimman kattavana lähipalveluina, ainakin varhaisiän taidekasvatuksen osalta. Koska musiikkioppilaitoksia on noin 25, olisi mielekästä saada enemmän lähiopetuspisteitä eri kaupunginosiin ja keskittää pääopetuspisteitä eli nykyisiä varsinaisia oppilaitoksia harvempaan. 

 

MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUKSIA 

 

Koska jotkut oppilaitokset ovat jäämässä ilman opetuksen järjestämislupia ja toisilla OKM:n myöntämät opetusluvat jäävät voimaan, voisi olla mielekästä toteuttaa oppilaitosyhdistymisiä siten, että mahdollisimman moni oppilaitos voi jatkaa alv-vapaata toimintaa. Muutoin alv-velvollisuus tarkoittaa merkittävää taloudellisen saatavuuden heikkenemistä tai hölmöä taloudellista lisätukea kaupungilta verokulujen kattamiseen.  

 

Keski-Helsingin musiikkiopisto, Kallion musiikkikoulu ja Resonaari ovat toteuttamassa vuoden 2027 aikana oppilaitosten yhteenliittymisen. Sekä valtion että kaupungin rahoitukset lähitulevaisuudessa tulevat näyttämään, onko inklusiivisen, saavutettavan ja tavoitettavan taiteen perusopetuksen aikakausi jo mahdollinen. 

 

HELSINKIIN LISÄÄ VALTIONOSUUTTA

 

Yhdistymisten myötä Helsinki voisi saada tulevaisuudessa enemmän valtionrahoitusta taiteen perusopetukseen. Käytäntö on ollut, että lisää valtionosuutta on myönnetty sellaiselle oppilaitokselle, joka osoittaa toimivansa yli nykyisen valtionosuustuntimääränsä. Muualta Suomesta vapautuvat valtionosuustunnit voivat siirtyä Helsinkiin järkevien ratkaisuiden myötä. 

 

OppilaitosyhdIstymisissä tällainen tilanne syntyy luonnollisesti, kun ilman valtionosuutta toimiva oppilaitos onkin yhdistyttyään samaa oppilaitosta valtionosuutta saavan oppilaitoksen kanssa. 

 

RAHOITUS

 

Lakiuudistuksessa etenkin musiikkioppilaitosten taloudellinen saavutettavuus on suuressa vaarassa. Valtionosuuden muutoksissa muihin taiteenlajeihin valuvat valtionosuudet uhkaavat valtionosuusoppilaitoksia ja arvonlisäverovelvollisuus uhkaa ilman valtionosuutta toimivia oppilaitoksia. Mahdolliset yhdistymisetkin aiheuttavat paineita uuden oppimäärän toteuttamiseen siirryttäessä ja johtavat taloudellisiin haasteisiin. 

 

Tpo-oppilaitoksilla on enintään kolme tärkeää rahoittajaa. Ne ovat valtio, kunta ja oppilaiden perheet. Valtion ja kunnan rahoitusmuutokset heijastuvat suoraan oppilaiden perheiden kukkaroihin. Oppilasmaksut Helsingissä ovat valtakunnan korkeimmat ja Helsingin tuki per capita on vain puolet Vantaan ja Espoon tuesta taiteen perusopetukselle.

 

LOPUKSI

 

Uudistuksia ei voi toteuttaa, ellei niihin panosteta. Helsinki voi toimia taloudellisen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja segregaation ehkäisemisen edistämiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta voi toteuttaa näiden edistämistä, jos se on sen arvojen mukaista. 

 

Helsingillä olisi mainio tilaisuus olla koko Suomen suunnannäyttäjä hyvin toteutetun taiteen perusopetuksen mahdollistajana. Pitkällä tähtäimellä tpo toimii hyvien ja sitoutuneiden kaupunkilaisten kasvualustana. Se kannattaa – monella eri tavalla. 

 

Helsingissä 18.9.2026 

 

Petri Aarnio, rehtori 
Keski-Helsingin musiikkiopisto

 

Markku Kaikkonen, johtaja

Resonaari

 

Ella Rosenlund, rehtori
Kallion musiikkikoulu

 

Taiteen perusopetuksen lakiuudistus – mitä se merkitsee helsinkiläisille lapsillemme?

Hyvä helsinkiläinen kansanedustaja,

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on nyt eduskunnan käsittelyssä. 

Me helsinkiläiset valtionosuutta saavat musiikkioppilaitokset pidämme taiteen perusopetuksen uudistamista tärkeänä ja tarpeellisena. Samalla pidämme välttämättömänä, että uudistuksen lopputulos vahvistaa helsinkiläisten lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen taidekasvatukseen eikä heikennä niitä. 

Haluamme nostaa esiin erityisesti musiikkioppilaitosten näkökulman:

• Varhaisiän musiikkikasvatuksen eli muskarin tulee säilyä osana taiteen perusopetusta. Varhaisiän musiikkikasvatus on saavutettavaa, ryhmämuotoista ja tukee lasten musiikillisen kasvun lisäksi vuorovaikutusta, kielellisiä taitoja ja osallisuutta. Opetussuunnitelman mukaisen varhaisiän musiikkikasvatuksen tulee säilyä osana taiteen perusopetusta ja sen valtionrahoitusta. Muuten vaarana ovat saatavuuden heikkeneminen  esim. asiakasmaksujen nousu ja lasten osallistumismahdollisuuksien kapeneminen. 

• Musiikin kysyntään on vastattava ja annettava lapsille mahdollisuus soittaa ja laulaa. "Valtakunnallisessa tarkastelussa taideoppilaitoksien oppilasvalinnoissa ilman oppilaspaikkaa jääneistä 61 % olisi halunnut opiskella musiikkia." 

Toivomme, että eduskuntakäsittelyssä huolehditaan seuraavista asioista: 

1. Varhaisiän taidemusiikkikasvatuksen on oltava osa musiikin taiteen perusopetusta ja siten valtuonosuuteen oikeuttavaa. 

2. Valtionosuutta tulee suunnata eri taiteenaloille kysynnän mukaan. 

3.  Valtionosuuden suoritemäärän vahvistamisessa oppilasmäärien ja oppimäärän suorittaneiden määrien vertailu tulee tehdä taiteenaloittain, eikä kaikkien taiteenalojen kesken, jotta yksilöopetus ei joudu rahoitusmallissa epäedulliseen asemaan.

4. Lakiuudistukseen tarvitaan 10 miljoonan euron lisämääräraha, jotta sen tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien taiteenalojen erityispiirteet huomioiden, ja ilman, että musiikin nykyisillä resursseilla rahoitetaan uudistusta.

Liitteenä on tarkempi kooste näkemyksistämme ja niiden perusteluista. Olemme mielellämme käytettävissä keskusteluun aiheesta.

Ystävällisin terveisin,
Helsinkiläisten valtionosuutta saavien musiikkioppilaitosten rehtorit:

Petri Aarnio, Keski-Helsingin musiikkiopisto

Sunniva Fagerlund, Länsi-Helsingin musiikkiopisto

Kalle Hassinen, Pohjois-Helsingin musiikkiopisto

Anni Holma, Pakilan musiikkiopisto

Laura Kivikoski, Luoteis-Helsingin musiikkiopisto

Matti Jordman, Lauttasaaren musiikkiopisto

Markku Kaikkonen, Resonaari

Nike Lönnqvist, Musik- och kulturskolan Sandels

Janne Murto, Pop & Jazz Konservatorio

Minna-Maria Pesonen, Itä-Helsingin musiikkiopisto

Sirpa Lahti, Käpylän musiikkiopisto

Pia Kärjes-Peltola, Helsingin konservatorio