keskiviikko, 14. joulukuu 2022

Movement – iloa koululaisille

Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202021-11-17%20ke

Keski-Helsingin musiikkiopisto on toista lukuvuotta mukana Erasmus+ -hankkeessa, jota hallinnoidaan Italiasta ja jossa on mukana myös espanjalaisia partnereita. Helsingissä hankkeen avulla kolme opettajaamme on suunnitellut ja opettanut yhdessä kolmen alueen koulun, Aleksis Kiven ja Kalasataman peruskoulujen sekä Vallilan ala-asteen, luokanopettajien kanssa musiikkia. Tuntien tavoitteena on ollut koululaisten elämänhallintataitojen ja resilienssikyvyn vahvistaminen musiikinopetuksen avulla.

Kehystutkimus 
Hankkeesen on kuulunut kehystutkimus (Framework Study), jonka tekemisestä on vastannut Valle D'Aostan yliopisto. Lähtökohtiin kuului myös parhaiden käytänteiden jakaminen eri maiden välillä. 

Curriculum
Parhaiden käytänteiden kautta päästiin myös lähestymään sitä, mikä on tärkeintä musiikinopetuksessa ajatellen elämänhallintataitoja ja resilienssikykyö. Yhteisen Curriculumin (opetussuunnitelma, käytännössä meillä Suomessa vaikkapa tuntisuunnitelmakehys) tekemisessä oheinen kuva oli eri maita, ympäristöjä ja kouluja yhdistävä tiivistys monesta mieltä askarruttaneesta asiasta.    

Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202022-12-14%20ke

Arviointiväline
Impact kit -välineen avulla tehdään seurantaa, kuinka musiikinopetus vaikuttaa lasten elämänhallintataitojen ja resislienssikyvun vahvistumiseen.     

Avoin verkkokurssi (MOOC)
Keski-Helsingin msuiikkiopiston hallinnoimana osana hankkeessa tehdään avoin verkkokurssi, jota voivat hyödyntää opettajat ja muut opetusalan ammattilaiset. Verkkokurssi on parhaillaan tekeillä ja sen perusrakenne on kutakuiinkin 

  • Teoria ja lähtökohdat
  •  Parhaita käytänteitä
  • Teoriasta käytäntöön
  • Arviointivälineen käyttö

On mielenkiintoista olla mukana hankkeessa, jossa eri maiden erilaiset (oppimis)ympäristöt ja yhteiset arvot kohtaavat. Ihanaa on oppia uutta!

Reksi

EUsuomiverkko.jpg 

torstai, 8. joulukuu 2022

Kohti unelmien musiikkioppilaitosta

Kallion musiikkikoulun, Resonaarin ja Keski-Helsingin musiikkiopiston yhteistyötä on kehitetty yhteisillä hankkeilla muutaman vuoden ajan. Opetushallitus on rahoittanut Unelmien musiikkioppilaitos -hanketta, jonka avulla teetettiin selvitys oppilaitosten yhteistyön tiivistämisestä tai jopa yhdentymisestä. 

LÄHTÖKOHTA

Selvityksen laatimisen tavoitteet olivat

  • selvittää nykyisen toiminnan sisältöalueet oppilaitoksissa
  • kartoittaa oppilaitosten toiminnan yhdistämisen mahdollisuudet ja haasteet
  • kirjata toiminnan yhteenlaskettu nykyvolyymi
  • arvioida toiminnan kasvumahdollisuudet
  • tehdä uusien kohderyhmien tarvekartoitus
  • kartoittaa mahdollisuuksia uusille sisältöalueille
  • kartoittaa henkilöstöjen osaaminen ja mahdollistaa sitouttaminen
  • esitellä vaihtoehdot oppilaitosten yhteiselle toiminnalle (yhteistoiminta / yhdentyminen / jatkuminen erillään)
  • suunnitella aikataulu ja toimenpiteet toteutettavalle mallille
  • vahvistaa rahoittajatahojen ymmärrystä uudelleenorganisoinnista

SELVITYKSEN LAATI KULTTUURIPOLIITTINEN TUTKIMUSKESKUS CUPORE

Selvistys julkistetiin suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2022. Selvityksessä todetaan yhdistymisen mahdollisuuksista ja uhkakuvista seuraavaa: 

Yhdistymisen mahdollisuudet 
 
  • Johtamisrakenne, rehtoriresurssien käyttö vastuiden jakautumisen ja mahdollisen opetukseen ohjautuvan säästön kautta
  • Hallinnollinen yhdistyminen ja sitä seuraava säästö ja varojen ohjautuminen opetukseen
  • Uusi kannatusyhdistys oppilaitosten yhteisenä rakenteena
  • VOS-rahoituksen lisääntyminen, erit. Kallion taloudellisen tilanteen vahvistuminen
  • Molempien oppimäärien järkevä pedagoginen perustelu löydetään
  • Alueellisen yhteistoiminnan kehittäminen ja oppilaitosten roolin vahvistuminen
  • Eri taiteenalojen yhteistyön kehittäminen kaupunkitasolla
  • Uudet tpo- ja matalan kynnyksen toimintamallit ja niiden vakiinnuttaminen osaksi toimintaa
  • Muille taiteenaloille ja muualle Suomeen monistettavat toimintamallit mahdollisia
  • Uudenlaista rahoitusta, esim. HYTE-rahoitus ja muu hankerahoitus, säätiörahoitus, vapaaehtoistyön
    mallit HelsinkiMission esimerkin mukaanOppimäärien yhteinen rahoitus: uusi opetuksen järjestämislupa HKI; uusi opetuksen järjestämislupa OKM; mahd. VOS-rahoitus Kallion laajalle oppimäärälle; mahd. myös yleinen oppimäärä VOS:in piiriin, millä kentän kehityksen kannalta keskeinen merkitys, voitaisiin tarjota samanhintainen opetus kaikille
  • Kahden oppimäärän pedagoginen perustelu on tehtävä rahoituksesta riippumatta; mahdollisuus kehittää oppilasvalintaa, opiskelijoiden opintopolkuja kahden oppimäärän järjestelmässä ja löytää monistettavia malleja tähän
  • Oppilaitokset voivat oppia toisiltaan ja hyödyntää toistensa vahvuuksia
  • Taiteen perusopetuksen rooli ja lasten, nuorten ja aikuisten harrastustarpeet muuttuvassa maailmassa tuo uusia mahdollisuuksia, jos musiikkioppilaitokset osaavat vastata muuttuviin tarpeisiin
  • Suomen malli kehittyy; siltoja tpo:hon kehitetään

Yhdistymisen uhkakuvat

  • Johtamisrakenne, rehtoriresursseista tullut säästö ei ohjaudu opetukseen, vastuita ei saada jaettua
  • Hallinnollinen säästö ei ohjaudu opetukseen, kaupungin rahoitus pienenee hallinnollisen säästön vuoksi
  • Pienen yksikön joustavuus ja nopealiikkeisyys poistuu
  • Molempien oppimäärien järkevää pedagogista perustelua ei löydy
  • Rahoituksen oppimääräkohtaisuus säilyy, partnereiden VOS-rahoitus ei lisäänny
  • Oppilaitosten talouspohja rakentuu eri tavoin; onko yhteistyön tiivistyminen mahdollista tasapuolisesti resurssit huomioiden
  • Kahden kerroksen opettajien muodostuminen oppilaitoksen sisään (laaja ja yleinen oppimäärä)
  • Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaikeaa
  • Kolmen oppilaitoksen opetustuntimäärät isommat kuin kahden nykyisen VOSin piirissä olevien
    perusteena; riskinä ettei lisää VOS-rahoitusta myönnetä
  • Miten oppimääriin jakaudutaan; missä vaiheessa ja kuka valinnan tekee; oppimäärien pedagoginen perustelu tehtävä
  • Miten siirtymävaihe toteutetaan, miten käy nykyisessä järjestelmässä olevien oppilaiden
  • Henkilökunnalle mahdollisesti uusia osaamisvaatimuksia erityistä tukea vaativien oppilaiden opettamiseen -> edellyttää onnistuakseen riittävää resursointia
  • HelsinkiMission jatko yhdistyneessä oppilaitoksessa edellyttää HelsinkiMission sitoutumista; onko mahdollista ottaa näin laajaa musiikkioppilasoppilaitostoimintaa osaksi HelsinkiMissiota
  • Yhteistyössä musiikin tpo-kentän vahvat toimijat Helsingissä – riskinä ettei rahoitusta myönnetä yhteistoiminnan kehittämiseen saavutettavuusperustein
  • Taiteen perusopetuksen rooli ja lasten, nuorten ja aikuisten harrastustarpeet muuttuvassa maailmassa ei vastaa toimintaa
  • Ajatus musiikinopetuksesta hyvinvointipalveluna ei vielä vakiintunut: rahoitusinstrumenttien puute, hyvinvointivaikutusten osoittamisen vaikeus

Uutinen selvityksesta ja linkki selvitykseen. 

torstai, 15. syyskuu 2022

Valmistaudutaan eduskuntavaaleihin

Suomen musiikkioppilaitosten liitto on julkaissut eduskuntavaalitavoitteensa. Tähän tarkoitukseen teroitetut ajatukset toimivat myös kunnallisessa ympäristössä. Musiikkioppilaitosten näkökulmasta olen huolissani siitä, että Helsingin kaupungin toiminta-avustukset eivät ole nousseet kymmeneen vuoteen. Oppilaitoksen näkökulmasta tilanne on kestämätön. Koronan jälkeisessä epävarmuuden ajassa kärsijöiksi joutuvat lapset ja nuoret. Olisi siis aika myös tarkistaa Helsingin toiminta-avustuksia ja vähintääkin varmistaa toiminnan jatkuvuus indeksikorotuksella. 

Suomen musiikkioppilaitosten liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023

Suomen musiikkioppilaitosten liitto on mukana TPO-liiton ja sen jäsenjärjestöjen sekäSuomen konservatorioliiton yhteisessä eduskuntavaaliohjelmassa. Osana taiteen perusopetuksen rikasta kenttää tavoittelemme vaaleissa näkyvyyttä ja keskusteluja teemoille jotka koskevat kaikkea sitä hyvää, jota moninainen taide-, kulttuuri- ja musiikkikasvatus voi Suomelle tarjota. Tässä ohjelmassa keskitymme musiikkioppilaitosten näkökulmaan. Lähtökohtamme on, että jokaisella on oikeus musiikkiin.

1. Musiikkikasvatuksen merkityksen tunnustaminen

Mitä:
Musiikki on kulttuurinen perusoikeus, jonka piiriin pääsemisen tulisi olla mahdollista
jokaiselle lapselle ja nuorelle. Musiikilla on merkittäviä hyötyjä yksilöille, yhteisöille ja
yhteiskunnalle: musiikki lisää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta sekä luo työpaikkoja
Suomeen ja tuo verotuloja kuntiin. Tutkimusten mukaan PISA-tuloksissa pärjääviä maita
yhdistää korkealaatuinen taidekasvatusjärjestelmä ja taidetta harrastavilla lapsilla on
keskimääräistä paremmat oppimistaidot myös muissa aineissa. Lisäksi musiikki ohjaa
kriittisyyteen sekä vahvistaa media- ja kulttuurilukutaitoa antaen näin valmiuksia
yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen ja demokratian vahvistamiseen.
Musiikki ja musikkikasvattajat ovat tottuneet puolustamaan musiikin asemaa
yhteiskunnassa. Jatkuvan puolustuskannan sijaan olisi päästävä tilanteeseen, jossa
musiikin arvo tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin laajasti.

Miten:
• Tiivistetään vuoropuhelua päättäjien kanssa.
• Nostetaan seuraavan hallitusohjelman kunnianhimon tasoa suhteessa taiteen
perusopetukseen. Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus: “Tuetaan taiteen
perusopetusta.” Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi olla kirjaus: “Vahvistetaan taiteen
perusopetuksen asemaa.”

2. Musiikkikasvatuksen saatavuuden ja saavutettavuuden lisääminen

Mitä:
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus musiikkiin. Jotta tämä oikeus toteutuisi
täysimääräisesti, tarvitsevat musiikkioppilaitokset tukea ja yhteistyötä saatavuuden ja
saavutettavuuden lisäämiseksi. Saatavuus tarkoittaa, että musiikin pariin pääsee kaikkialla
Suomessa: musiikkikasvatuksen tulee olla lähipalvelu! Saavutettavuus tarkoittaa, että
esimerkiksi sukupuoli, kulttuurinen tausta, asuinpaikka tai perheen taloudellinen tilanne
eivät ole musiikkioppilaitoksessa opiskelun este. Saatavuuteen ja saavutettavuuteen
panostaminen eivät ole vain arvovalintoja, vaan yhteiskunnallisia velvoitteita: kyse on
toiminnasta, joka on yhteiskunnan rahoittamaa ja ohjaamaa.

Miten:
• Toistamme TPO-liiton ja sen jäsenjärjestöjen sekä konservatorioliiton yhteisen
eduskuntavaaliohjelman tavoitteen: lisäämällä pysyvästi 5 miljoonaa valtion budjettiin
voidaan lisätä taiteen perusopetuksen järjestämislupia, opetustuntikohtaista
valtionosuutta ja harkinnanvaraista avustusta niille toimijoille, jotka ovat valtionosuuden
ulkopuolella.
• Yhdymme Kulta ry:n tavoitteeseen nostaa kulttuurbudjetti prosenttiin valtion
kokonaisbudjetista.
• Painotamme etsivän kulttuurityön merkitystä: aloitteellisella ja ennakoivalla etsivällä
kulttuurityöllä vahvistetaan lasten ja nuorten tasa-arvoa lisäämällä taiteen 
perusopetuksen tunnettavuutta sekä rohkaisemalla lapsia ja nuoria erilaisista taustoista
toiminnan pariin ennen kuin syrjäytyminen alkaa.

3. Musiikkikasvatuksesta hyvinvoinnin vahvistaja

Mitä:
Musiikkioppilaitokset ovat osa yhteiskuntaa. Niiden toiminta ei rajoitu vain oppilaitosten
seinien sisään vaan leviää seinien ulkopuolelle hyvinvointivaikutuksina, ilona ja
elinvoimana. Tutkimuksen ovat osoittaneet, että musiikkikasvatus ehkäisee syrjäytymistä,
vahvistaa identiteettiä, lisää osallisuutta ja empatiaa sekä vaikuttaa positiivisesti aivoihin,
muistiin ja mielenterveyteen. Koska musiikkioppilaitosten toiminta tukee koko
yhteiskunnan hyvinvointia, tulee niiden yhteiskunnallista roolia vahvistaa.

Miten:
Kehitetään yhteistyötä sosiaalitoimien, sairaaloiden, päiväkotien, vanhustenhuollon,
kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

4. Resurssit kuntoon

Mitä:
Korona-aika osoitti, että taiteen, kulttuurin ja musiikin on taisteltava jatkuvasti olemisensa
edellytyksistä. Puolustuskannalla oleminen ja leikkausuhan alla eläminen on raskasta ja
kielii arvostuksen puutteessa. Sille haluamme pisteen.
Korona ajoi musiikkioppilaitoksia haastavaan tilanteeseen ja lisäsi lasten ja nuorten
pahoinvointia sekä keskinäistä eriarvoisuutta. Koronan jälkeisessä jälleenrakennuksessa
musiikkioppilaitoksilla on huomattava rooli: ne toimivat kulttuuri- ja hyvinvointikeskuksina
ympäri Suomen, ja niiden piirissä on jopa 63000 lasta ja nuorta. Turvaamalla
musiikkioppilaitosten resurssit varmistetaan, että yhä useamman lapsen ja nuoren oikeus
musiikkiin toteutuu. Samalla turvataan musiikkioppilaitosten toimintaedellytykset
mahdollisten uusien pandemia-aaltojen varalta.

Miten:
Toiminnan jatkuvuuden ja pitkäjänteisen kehittämisen varmistamiseksi tarvitaan työrauha.
Se tarkoittaa, että toimintaedellytykset turvataan ja leikkausten sijaan toimintaan
panostetaan – sekä sanoissa että teoissa.

Lähteitä:

Bamford, A. 2006. The Wow Factor. Global research compendium on the impact of the arts in education. Waxmann.

DeNora, T. 2000. Music in everyday life. Cambridge University Press.

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Nordic Journal of Arts, Culture and Health, 2(1).

Juntunen, M-L. & Kivijärvi, S. 2019. Opetuksen saavutettavuuden lisääminen taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Finnish Journal of Music Education, 22(1&2).

Nussbaum, M. C. 2010. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä. Gaudeamus.

Saarikivi, K. 2022. Augmented maturation of executive functions in musically trained children and adolescents. Unigrafia.

Turpeinen, I., Juntunen, M-L. & Kamensky, H. 2019. Toimenpidesuositus: Etsivä kulttuurityö lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. https://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-etsiva%CC%88-kulttuurityo%CC%88-lisa%CC%88a%CC%88-lastenja-nuorten-kulttuurista-osallisuutta/2.0

 

torstai, 4. elokuu 2022

Musiikin koodauskurssi

Musiikkia koodaamalla -verkkokurssi syksyllä 2022

Kurssilla opetellaan koodaamaan musiikkia Sonic Pi -ohjelmalla käyttäen mupe/muha-tunneilta tuttuja asioita (säveltasot, kestot, intervallit, sävellajit, soinnut jne.). Samalla opetellaan tekstipohjaisen koodauksen perusteita, joita voi soveltaa mihin tahansa muuhunkin koodaukseen.

Kurssin kesto: 18.8.-15.12.2022 (17 viikkoa)

Kurssi toteutetaan kokonaan verkossa. Jokaiseen viikkoon sisältyy

- Video-oppitunti (livenä torstaisin klo 16.30 ja tallenteena) max. 30 minuuttia
- Tehtävien teko ja palautus n. 30 minuuttia

Osallistumisen edellytyksenä on noin kahden vuoden mupe/muha-opinnot ja oma tietokone. Kurssi soveltuu sekä musiikkiopiston perus- että syventäviin opintoihin. Opetus ja tehtävät eriytetään molemmille tasoille. Myös opettajat voivat osallistua.

Kurssin järjestää Lauttasaaren musiikkiopisto. Opettaja: Matti Jordman.

Kurssi on maksuton mysö KHMO:n oppilaille, mutta edellyttää ilmoittautumista etukäteen.

Ilmoittaudu verkossa

 

torstai, 19. toukokuu 2022

Kuinka puut kasvavat?

Musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti Keväälle pidettiin Kalliolan salissa eilen. Tässä ajatuksia puheeni sisällöstä todistustensaajille:

Hyvät musiikkiopiston oppilaat,

Tänään on se päivä, johon kiteytyy monien vuosien päivittäin edennyt työ musiikin parissa. Vaikka useimmille kyseessä on harrastus, on asia monella tapaa syvempi. Musiikki-oppi-laitoksessa on opiskeltu musiikin hahmottamista sekä soittamista yksin ja yhdessä. Opetussuunnitelmatkin ovat toteutuneet opintojen taustalla ja näin opinnot ovat johtaneet todistuksen saamiseen. 

Musiikin tekemisessä eri tavoin on mielestäni myös hyvin tärkeä syvällinen puoli, jota ulkopuolinen ei ehkä aina osaa tunnistaa. Musiikin harjoittaminen on pitkällä aikavälillä tapahtuvaa tekemistä, jossa on henkinen ulottuvuus. Tämä henkinen ulottuvuus on ihmisenä kasvamista. 

Luin vastikään Saku Tuomisen kirjan "Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa". Yleensä meidän ihmisten maailmassa kasvamisella tarkoitetaan vain yhtä ulottuvuutta. Esimerkkinä vaikka talouskasvu, jossa kasvulla tarkoitetaan yleensä ainoastaan yrityksen taloudellista menestystä.

Ihmistenkin kasvamisessa usein ajatellaan vain lapsen pituuskasvua tai aikuisen vanhenemista. Todellisuudessa kiehtovampaa on ajatella, kuinka monella eri tavalla ja eri suuntiin voi ihminen kasvaa. Verrataanpa ihmistä vaikka puuhun. Puun kasvusta näkyvissä on sen maanpäällinen osa eli runko ja lehvästöt. Puuthan kasvavat pituuden lisäksi myös paksuutta ja entäs mitä siellä maan alla tapahtuukaan... Juuriston kasvu on aivan omaa luokkaansa. Näkymättömissä.

Samanlaisena huikeana saavutuksena pidän omaksumaanne tietotaitoa. Näkyvissä ja kuuluvissa ovat hankitut tekniset taidot, instrumentin hallinta. Näkymättömissä ovat monenlaiset muut musiikin ymmärtämisen taidot ja monet muut kommunikaatiiviset ja sosiaaliset taidot, joita olette kartuttaneet musiikkia tehdessänne. Juurissa on se resilienssikyky eli ihmisenä kasvamisen taidot ja maaperä kohdata myös vaikeuksia ja kasvaa niissä. 

Olen iloinen kasvustanne ja toivon teille jatkuvaa kasvua siihen suuntaan mihin oma mielenne teitä johdattaa.
Onneksi olkoon! 

Musiikin laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen saavat: 
Eskelinen Eeti, Eskelinen Elias, Hämäläinen Poppana, Kyllönen Noora, Laitinen Onerva, Lankinen Ronja, Mikkola Maija-Elina, Muhonen Sampo, Nyman Juho, Zsembery Oskar 

Musiikin laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen saavat:
Miettunen Nina, Niska Juulia, Pavlova Nina ja Valldén Anna 

Kannustusstipendin saavat: 

Taika Granroth, oboe 
Taika on tänä vuonna syventynyt erityisesti  musiikin hahmotusaineiden opintoihin sekä niiden yhdistämiseen soiton opiskeluun. Hän on myös valmistanut hienon konserttikokonaisuuden ja nuotintanut omia suosikkikappaleitaan. Kunnioitettavaa paneutumista.

Poppana Hämäläinen, klarinetti
Poppana on tänä lukuvuonna osoittanut erityistä sinnikkyyttä ja ahkeruutta klarinettiopinnoissa. Hän suoritti POP2 erinomaisesti ja on soittanut aktiivisesti klarinettien kamarimusiikkiryhmissä, usein vastuullisena äänenjohtajana. 
 
Perttu Makkonen, piano
Olet saanut mahtavasti uutta energiaa soittoosi.
Edistyt nopeasti ja olet ottanut haltuun jo vaativia pianokappaleita.
Lisämausteena olet innokkaasti soittamassa myös kamarimusiikkia.

Aurora Meltti, sello
Hieno kehitys, rohkeus uusiin teoksiin ja itsenäiseen harjoitteluun ovat osoitus  oman opintopolun löytämisestä. Esimerkillinen toiminta tunneilla ja ryhmissä on huomattu. 

Loviisa Piilola, sello
Loviisa on treenannut itse ja toiminut vastuuntuntoisesti ryhmissä. Tämä soittaja on ottanut ison harppauksen eteenpäin kuluneena lukuvuonna! 
 
Linus van Treeck, kitara
on innostunut soittamisesta ja on edistynyt vuoden aikana hämmästyttävää vauhtia. Hän tarttuu ennakkoluulottomasti ja vahvalla itseluottamuksella vaikeisiinkin kappaleisiin. Kitaransoiton lisäksi hän soittaa pianoa, lukee ja pelaa tennistä. Ehkä vielä muutakin, josta opettaja ei tiedä. Tämä stipendi olkoon kannustus jatkamaan samalla tavalla!

Timantit-selloryhmä 
Lyyti Lind, Selma Nieminen, Tyyne Lahtonen, Frida Röning ja Irene Trygg  
Tämä ryhmä on  energinen, huisin hauska ja kekseliäs porukka. Sillä ansaitsee stipendin.

Viuluryhmä: Elias Cilenti, Greta Röning, Venny Vainio ja Silja Vesterinen
Tämän vuoden viuluryhmän jäsenet ovat kannustaneet  kannustaneet positiivisesti toisiaan.  He ovat tarttuneet sinnikkäästi kukin omiin haasteisiinsa ja selättäneet niitä.