torstai, 19. toukokuu 2022

Kuinka puut kasvavat?

Musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti Keväälle pidettiin Kalliolan salissa eilen. Tässä ajatuksia puheeni sisällöstä todistustensaajille:

Hyvät musiikkiopiston oppilaat,

Tänään on se päivä, johon kiteytyy monien vuosien päivittäin edennyt työ musiikin parissa. Vaikka useimmille kyseessä on harrastus, on asia monella tapaa syvempi. Musiikki-oppi-laitoksessa on opiskeltu musiikin hahmottamista sekä soittamista yksin ja yhdessä. Opetussuunnitelmatkin ovat toteutuneet opintojen taustalla ja näin opinnot ovat johtaneet todistuksen saamiseen. 

Musiikin tekemisessä eri tavoin on mielestäni myös hyvin tärkeä syvällinen puoli, jota ulkopuolinen ei ehkä aina osaa tunnistaa. Musiikin harjoittaminen on pitkällä aikavälillä tapahtuvaa tekemistä, jossa on henkinen ulottuvuus. Tämä henkinen ulottuvuus on ihmisenä kasvamista. 

Luin vastikään Saku Tuomisen kirjan "Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa". Yleensä meidän ihmisten maailmassa kasvamisella tarkoitetaan vain yhtä ulottuvuutta. Esimerkkinä vaikka talouskasvu, jossa kasvulla tarkoitetaan yleensä ainoastaan yrityksen taloudellista menestystä.

Ihmistenkin kasvamisessa usein ajatellaan vain lapsen pituuskasvua tai aikuisen vanhenemista. Todellisuudessa kiehtovampaa on ajatella, kuinka monella eri tavalla ja eri suuntiin voi ihminen kasvaa. Verrataanpa ihmistä vaikka puuhun. Puun kasvusta näkyvissä on sen maanpäällinen osa eli runko ja lehvästöt. Puuthan kasvavat pituuden lisäksi myös paksuutta ja entäs mitä siellä maan alla tapahtuukaan... Juuriston kasvu on aivan omaa luokkaansa. Näkymättömissä.

Samanlaisena huikeana saavutuksena pidän omaksumaanne tietotaitoa. Näkyvissä ja kuuluvissa ovat hankitut tekniset taidot, instrumentin hallinta. Näkymättömissä ovat monenlaiset muut musiikin ymmärtämisen taidot ja monet muut kommunikaatiiviset ja sosiaaliset taidot, joita olette kartuttaneet musiikkia tehdessänne. Juurissa on se resilienssikyky eli ihmisenä kasvamisen taidot ja maaperä kohdata myös vaikeuksia ja kasvaa niissä. 

Olen iloinen kasvustanne ja toivon teille jatkuvaa kasvua siihen suuntaan mihin oma mielenne teitä johdattaa.
Onneksi olkoon! 

Musiikin laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen saavat: 
Eskelinen Eeti, Eskelinen Elias, Hämäläinen Poppana, Kyllönen Noora, Laitinen Onerva, Lankinen Ronja, Mikkola Maija-Elina, Muhonen Sampo, Nyman Juho, Zsembery Oskar 

Musiikin laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen saavat:
Luolajan-Mikkola Amanda, Miettunen Nina, Niska Juulia, Pavlova Nina ja Valldén Anna 

Kannustusstipendin saavat: 

Taika Granroth, oboe 
Taika on tänä vuonna syventynyt erityisesti  musiikin hahmotusaineiden opintoihin sekä niiden yhdistämiseen soiton opiskeluun. Hän on myös valmistanut hienon konserttikokonaisuuden ja nuotintanut omia suosikkikappaleitaan. Kunnioitettavaa paneutumista.

Poppana Hämäläinen, klarinetti
Poppana on tänä lukuvuonna osoittanut erityistä sinnikkyyttä ja ahkeruutta klarinettiopinnoissa. Hän suoritti POP2 erinomaisesti ja on soittanut aktiivisesti klarinettien kamarimusiikkiryhmissä, usein vastuullisena äänenjohtajana. 
 
Perttu Makkonen, piano
Olet saanut mahtavasti uutta energiaa soittoosi.
Edistyt nopeasti ja olet ottanut haltuun jo vaativia pianokappaleita.
Lisämausteena olet innokkaasti soittamassa myös kamarimusiikkia.

Aurora Meltti, sello
Hieno kehitys, rohkeus uusiin teoksiin ja itsenäiseen harjoitteluun ovat osoitus  oman opintopolun löytämisestä. Esimerkillinen toiminta tunneilla ja ryhmissä on huomattu. 

Loviisa Piilola, sello
Loviisa on treenannut itse ja toiminut vastuuntuntoisesti ryhmissä. Tämä soittaja on ottanut ison harppauksen eteenpäin kuluneena lukuvuonna! 
 
Linus van Treeck, kitara
on innostunut soittamisesta ja on edistynyt vuoden aikana hämmästyttävää vauhtia. Hän tarttuu ennakkoluulottomasti ja vahvalla itseluottamuksella vaikeisiinkin kappaleisiin. Kitaransoiton lisäksi hän soittaa pianoa, lukee ja pelaa tennistä. Ehkä vielä muutakin, josta opettaja ei tiedä. Tämä stipendi olkoon kannustus jatkamaan samalla tavalla!

Timantit-selloryhmä 
Lyyti Lind, Selma Nieminen, Tyyne Lahtonen, Frida Röning ja Irene Trygg  
Tämä ryhmä on  energinen, huisin hauska ja kekseliäs porukka. Sillä ansaitsee stipendin.

Viuluryhmä: Elias Cilenti, Greta Röning, Venny Vainio ja Silja Vesterinen
Tämän vuoden viuluryhmän jäsenet ovat kannustaneet  kannustaneet positiivisesti toisiaan.  He ovat tarttuneet sinnikkäästi kukin omiin haasteisiinsa ja selättäneet niitä. 

torstai, 12. toukokuu 2022

Soiva piha

Soiva piha 2022

on koko perheen tapahtuma Ebeneser-talolla lauantaina 21.5. klo 10.00-15.00

Luvassa lasten ja nuorten esittämiä konsertteja, musiikkiin tutustumista, yhteislaulua, pihasuunnittelutyöpaja, pop up -kahvila, pihakirppis, omatoiminen arkkitehtuurikierros ja maksuton pääsy Lastentarhamuseoon. 

Keski-Helsingin musiikkiopisto, Kallion musiikkikoulu, Resonaarin musiikkiopisto, päiväkoti Ebeneserin vanhempaintoimikunta, Wivin puistikko -hanke ja Lastentarhamuseo pistävät parastaan Kallio Kukkii -festivaaliviikon varmasti monipuolisimmassa tapahtumassa! 

Tervetuloa seuraamme hyvän musiikin ja tunnelman pariin!
Lue lisää...

Vapaa pääsy. 

soiva%20piha.jpg

torstai, 5. toukokuu 2022

Unelmien pedagogiikkaa

Olemme anoneet opetushallituksen rahoitusta Unelmien pedagogiikkaa -hankkeeseen. Unelmien pedagogiikkaa on Keski-Helsingin musiikkiopiston ja Resonaarin musiikkiopiston yhteinen kehittämishanke, johon Kallion musiikkikoulu osallistuu.

Unelmien pedagogiikkaa -hankkeen tavoitteena on

  • laajentaa alkeiden, motoriikan ja yhteismusisoinnin opettamisen pedagogista osaamista,
  • kehittää pedagogisten käytänteiden jakamista opettajien keskuudessa ja
  • luoda inklusiivisen opetuksen laboratorio.

Tavoitteet saavutetaan järjestämällä koulutusta, opekaveritoimintaa ja matalan kynnyksen tapahtumia. Hankkeessa toimii myös inklusiivinen yhtye ja hankkeesta tuotetaan video, jonka avulla voidaan esitellä sen tuloksia. 

Koulutukset

Jos hanke toteutuu, järjestämme seuraavat koulutukset: 

  • Unelmien yhteismusisointia 1 – Simultaanioppimisen saloja, jonka pääkouluttaja on Paul Harris
  • Unelmien pedagogiikkaa – Yhdessä tekeminen on helppoa ja kivaa, pääkouluttajana Soili Perkiö
  • Unelmien yhteismusisointia 2 –  Ryhmäpedagogiikan avaimet käteen, pääkouluttajana Kaisa Saarikorpi 
  • Unelmien opetusta – Motoristen valmiuksien kehittäminen rytmiikan avulla, pääkouluttaja Pekka Saarikorpi

Opekaverit

Opekaveritoiminnassa kehitetään pedagogisten käytänteiden jakamista. Oppilaitokset ovat oppilaiden taustojen ja lähtökohtien osalta eri tyyppisiä. Oppilaitosten painotukset opetuksessa ja opetettavissa sisällöissä ovat osin erityyppisiä. Jaetun opettajuuden myötä syntyy uudenlaista ymmärrystä itselle vieraampaan pedagogiseen ajatteluun. Prosessi etenee seuraavasti syyskaudella:

  • muodostetaan opekaveripareja tai -pienryhmiä 
  • opekaverit suunnitellaan tapaamisia ja mietitään jaetun opettajuuden kohteita
  • tutustutaan kollegoiden työhön ja käytänteisiin 
  • jaetaan parhaita pedagogisia käytänteitä ja hiljaista tietoa
  • muodostetaan oppilaitosten yhteinen inklusiivinen yhtye  

Opekaveritoiminta jatkuu kevätkaudella 2023 seuraavasti:

  • jakaminen tapahtuu yhteisissä sisältötapaamisissa, oppitunneilla ja konserteissa
  • kasvetaan yhteisopettajuuteen mm. inklusiivisen yhtyeen toiminnan kautta
  • opekaveritoiminnan tuloksia esitetään pääasiallisesti Reilun päivän soitossa marraskuussa ja Soivan pihan tapahtumassa toukokuussa

Tapahtumat

Hankkeen avulla luodaan inklusiivisen opetuksen julkinen laboratorio järjestämällä matalan kynnyksen tapahtumia. 

  • Reilun soiton päivä lauantai 19.11.2022 
  • Nuori soittaa 1.-2.12.2022 (valtakunnallinen musiikkioppilaitoskatselmus) 
  • opekaveritoiminnan tuloksia esitellään kevätkauden eri tapahtumissa 
  • Soiva piha 20.5.2023 klo 10-14  

Uskon, että hankkeen avulla voimme kehittyä ja kehittää toimintaamme edelleen siten, että se kasvattaa mahdollisuuksia elämänikäisen musiikkisuhteen syntymistä varten ja antaa eväitä elämään. Peukut pystyyn!

 

torstai, 28. huhtikuu 2022

Aloitelaatikoista löydettyä

Laitoimme kuun vaihteessa aloitelaatikot sekä toisen että neljännen kerroksen auloihin. Saatteena oli: Miten musiikkiopistosta tehdään vieläkin parempi paikka meille kaikille?

Vastausten runsas määrä yllätti meidät.

Tervehdykset!

Laatikko on oiva paikka lähettää tervehdyksiä ja hienosti piirrettyjä kuvia. (ks. ensimmäinen kuva). Kiitokset, näitä oli kiva lukea tai katsella.   

opisto%20on%20paras.jpg

Muut vastaukset voidaan jaotella toiminnan kehittämisehdotuksiin ja tilojen viihtyvyyden parantamiseen (ks. toinen kuva). 

Viihtyvyyteen opistolla toivottiin:

  • enemmän paperia ja kyniä auloihin
  • lisää naulakoita
  • sohvaa toisen kerroksen aulaan
  • kännykän latauspistettä
  • parempaa käsipaperia vessoihin 
  • maskilaatikkoa (ei enää onneksi tarvita, toivottavasti ikinä)
  • tekokasveja
  • minikahvilaa 
  • hedelmäkoria 

Toiminnan kehittämiseen toivottiin:

  • muutoksia tuntien pituuksiin
  • enemmän soittotunteja 
  • enemmän läksyjä
  • aikuisille läksyjä ja yhteissoittoa
  • opiston yhteistä konserttia (Keväälle on tulossa 18.5.)
  • piilosta
  • leikkipäivää
  • jos tehtäis pipareita

ehdotuksia.jpg

Monet kiitokset aloitteista!

Joitakin toiveista toteutuu hyvinkin nopeasti ja useita niistä voimme toteuttaa pikku hiljaa... 

T. Reksi

 

torstai, 21. huhtikuu 2022

Soittamisen ja koulunkäynnin voimavarat

Sibelius-Akatemialla musiikkikasvatuksen aineryhmässä opiskeleva Sakari Kauppinen tekee pro gradu -tutkimusta nuorten kokemuksista musiikkiharrastuksen ja koulunkäynnin yhteensovittamisesta. 

Opistomme 15-vuotta täyttäneet 8. ja 9. vuosiluokan opiskelijat ovat saaneet kyselylomakkeen täytettäväksi. Lisäksi tutkimukseen on arvottu sisältää kolme teemahaastateltavaa. Haastattelut toteutetaan kasvotusten.

Maisterintutkielman tutkimusongelma on: Millaisia kokemuksia yläkouluikäisillä oppilailla on koulun ja musiikkiharrastuksen yhteensovittamisesta?

Osakysymyksiä ovat: Kuinka suuri määrä haastateltavista kokee yhteensovittamisen onnistuneen? Onko haastateltavissa koulu-uupumuksen merkkejä? Onko haastateltavien joukossa yksilöitä, jotka ovat uupuneita musiikkiopistossa opiskeluun? Miten haastateltavien koulu-uupumus eroaa koko Suomen keskiarvosta?

Kyselylomakkeen ensimmäiset kymmenen kysymystä ovat nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10:n väitteitä. Tätä BBI-10 mittaria voidaan käyttää ryhmä- ja yksilötasolla kun halutaan luotettavaa tietoa henkilön koulu-uupumuksen tasosta ja oireprofiilista. 

Seuraavien kysymyksen tarkoituksena on selvittää haastateltavan henkilön harrastusten lukumäärää ja myöhemmin verrata harrastusten määrän suhdetta uupumukseen ja yhteensovittamisen kokemukseen. Lisäksi olen muokannut BBI-10:n viisi keskeistä väitettä koskemaan musiikkiopistossa opiskelua ja toivon näin saavani lisätietoa musiikkiopiston kuormittavuudesta. Loput kysymykset käsittelevät yhteensovittamisen kokemusta, ajan käyttöä, kuormittavuuden tunteita ja ajatuksia omasta identiteetistä.

Salmela-Aron ja Näätäsen BBI-10 mittarin kolmea kysymystä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa nuorten kouluterveyskyselyssä. Tämä mahdollistaa kohderyhmän, tässä tapauksessa musiikkia harrastavien, kokeman uupumuksen vertaamista koko Suomen keskiarvoon.

On mielenkiitoista saada lisätietoa, millaisia soittamisen vaikutukset koulujaksamiseen ovat. Uskon, että on monia, jotka saavat harrastuksesta lisää voimavaroja koulutyöhön ja oletettavasti niitäkin, jotka kuormittuvat ainakin ajoittain harrastamisen ja koulutyön paineessa.

Henkilökohtaisesti, toivon, että oppilaamme vastaavat lyhyeen kyselyyn ja että haastatteluun arvotut ovat valmiita antamaan hetkisen tällekin tutkimukselle. Valmiin gradun tiedot julkistetaan myös Reksin vuodatuksessa aikanaan.