torstai, 17. elokuu 2017

Tilateatteria

Ennen teatterin ensi-iltaa käy kova kuhina. Jännityksen aistii ilmassa, näyttelijät keskittyvät kukin omalla tavallaan. Toiset keskittyvät rauhassa tehden jotain pientä, toiset liikkuvat, venyttelevät, siiretelevät tavaroita ja kohentavat olomuotoaan tai avaavat ääntään. Viimeisiä valmisteluja tehdään kiivaasti kulisseissa. 

Esityksen valmistelu on alkanut jo pitkän aikaa sitten. Käsikirjoittajaryhmä on tehnyt luonnokset tapahtumista ja alkanut kirjoittaa. Ollaan valittu paras näyttelijäryhmä eri rooleineen toteuttamaan kokonaosuutta. Lavastukset on suunniteltu ja valittu tekijät. Ollaan tutustuttu näytelmän esityspaikkaa ja tiedetään sen haasteet ja mahdollisuudet. 

Kaikki ei suju koko ajan aivan kuten ollaan ajateltu. Käsikirjoittajaryhmä ei tule toimeen keskenään ja yksi vaihtuu kesken produktion. Käsikirjoitukseen tehdään muutoksia. Näyttelijöiden harjoituksissa joudutaan miettimään asioiden tärkeys, jotta saadaan oikea viesti perille. Syntyy erilaisia näkemyksiä niistä, mutta ohjaajan kanssa ne selvitetään ja jatketaan eteenpäin.      

Syntyy flow. Teidetään, että ollaan tekemässä jotain hienoa, puhalletaan yhteen hiileen. Mutta sitä, ehditäänkö kaikki hioa aivan timanttikuntoon, ei vielä tiedetä. Kenraaliharjoituksiin on aivan liian lyhyt aika. 

Kenraaliharjoituksen jälkeen tehdään viimeisimmät muutokset ja huomataan, että hienohan tästä tulee! Aivan kaikki ei ole vielä loppuun asti viimeistelty, mutta yksityiskohtia voi vielä hioa seuraavissa näytöksissä lähiviikoina.  

Kiitokset rakentavasta sinnikkyydestä talon rakennusvalvoja Ismo Kunttu ja hienosta venymisestä Kaitaan Rakennus Johannes Siekkinen. Ebeneser-talon haasteellinen putkiremontti on opistokerroksissa viimeisintä silausta vaille valmis. 

Esirippu nousee. Lukukausi voi alkaa.

keskiviikko, 14. kesäkuu 2017

Musiikkikoulutusta Suomesta: Elämyksiä, oivalluksia ja iloa!

Tämä kolumni on julkaistu Finnish Music Quarterlyssa (FMQ) toukokuussa. Siellä on hienoja kuviakin. Tässä suomeksi ilman kuvia. Suomi on musiikkikasvatuksen kärjessä maailmassa, olisi hienoa jos muutkin maat voisivat saada siitä osansa.

Reksi

-- -- -- -- 

Musiikkikoulutusta Suomesta: Elämyksiä oivalluksia ja iloa!

Suomalaisten koululaisten oppimistulokset koulujen PISA-vertailuissa ovat olleet maailman huippua, ja peruskouluamme kopiodaan parhaillaan mm. Dubaihin. Myös Suomen musiikkioppilaitosjärjestelmä on jo pitkään nauttinut hyvää mainetta. Musiikkikoulutuksemme tuloksena Suomesta tulee väkilukuun suhteutettuna valtava määrä kansainvälisesti arvostettuja kapellimestareita, säveltäjiä ja instrumentalisteja.

Yhteiskuntamme pyrkimys tasa-arvoon näkyy myös musiikkioppilaitosten opetuksen järjestämisessä. Pienen väkiluvun maassa ei ole järkevää jättää kenenkään potentiaalia käyttämättä, ja oppilaille halutaan tarjota samanlaiset mahdollisuudet soittoharrastukseen yhteiskuntaluokasta tai taustasta riippumatta. 

Opetuksen sisältö pohjaa klassisen länsimaisen musiikin traditioon, jota on laajennettu eri tyylilajeihin ja päivitetty nykyaikaiseen oppilaslähtöiseen pedagogiikkaan. Soittimensa voi valita laajasta soitintarjonnasta. Tarjolla ovat sinfoniaorkesterin soittimet, bändisoittimet sekä tietenkin piano, kitara, harmonikka, laulu, nokkahuilu ja Suomen kansallissoitin kantele. 

Taloudellista epätasa-arvoa on madallettu siten, että Taiteen perusopetuslain piiriin kuuluvat musiikkioppilaitokset nauttivat sekä valtion että kunnan tuesta. Valtionosuutta saavia musiikkiopistoja on noin sata tasaisesti koko maassa. Lähes kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä ja korkeakoulutettuja. Opetusta ohjataan valtakunnallisilla opetussuunnitelmien perusteilla. 

Opetuksen kenttää rikastaa Suomalaiseen kansanmusiikkiin pohjautuva, ilmiöksi kasvanut  yhteissoittomalli Näppärit. Sen kautta eri ikäiset ja tasoiset soittajat voivat kohdata toisensa mukavassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Oman lisänsä tuo Floora-hanke, joka tarjoaa soitonopetusta sosiaalisin perustein. 

Musiikkioppilaitoksemme ovat juuri saamassa uudet opetussuunnitelmien perusteet. Niissä painotetaan oman musiikin tekemistä ja improvisointia. Samalla mahdollistetaan musiikin perusteiden, yhteismusisoinnin ja instrumenttiopetuksen tuominen lähemmäksi toisiaan. Lisäksi valtiollinen ohjaus vähenee; oppilaitoksille ja siten myös oppilaille voidaan antaa myös enemmän vapauksia, kuinka oppiminen ja edistyminen opinnoissa todennetaan. 

::

Osa suomalaista soitonopetuksen historiaa on pedagoginen työ, jota Géza ja Csaba Szilvay tekivät Itä-Helsingin musiikkiopistossa jo 1960-luvulla. Syntyi helposti hahmotettava Colourstrings-metodi, joka on jousisoittimista laajentunut muihinkin soittimiin. Metodi on poikinut myös International Minifiddlers -etäopetushankkeen, joka pohjautuu mainittuun metodiin. Siinä on mukana musiikkikouluja Australiasta, Englannista, Itävallasta, Ranskasta ja Saksasta. 

Tällä hetkellä suomalaisen taiteen perusopetuksen perinteinen vahva laji musiikki ei silti ehkä olekaan pisimmällä vientiponnisteluissa. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin pohjalta on nousemassa kansainvälinen kouluketju. Opetussuunnitelmat lisensoidaan sopivasti paikallisiin tarpeisiin muokaten ja Arkki kouluttaa opettajat. Kreikassa toimii neljä koulua, Tsekkeihin on syntymässä sopimus ja Kiinassa on parikymmentä kiinnostunutta kumppaniehdokasta. 

Samaa mallia olisi helppo soveltaa myös musiikinopetukseen. Juuri nyt on otollinen hetki jalostaa laadukas sisältö houkutteleviksi paketeiksi. Tuotteistaminen ja opetussuunnitelmien arkikielistäminen olisivat jo suuri askel hyvään suuntaan. Jo olemassa olevat kontaktit maailmalla ja Suomen hyvä maine avaisivat helposti väylät syvempäänkin yhteistyöhön. 

Uskon, että myös musiikin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tunnustaminen sekä uusimmat tutkimustulokset mm. aivo- ja geenitutkimuksen alueella (ks. myös FMQn artikkeli….) ovat avaamassa aivan ennennäkemättömän suuret mahdollisuudet hoiva- ja terveystyölle. Edelläkävijöihin tämän alueen kehittämisessä kuuluu Kuopion konservatorion luotsaama Itä-Suomen Hyvinvointiosaamiskeskus, Hyvinvointivoimala (VOIMALA), jossa sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuurialojen toimijat ovat vuorovaikutuksessa luomassa mahdollisuuksia kynnyksettömään palveluiden vaihtoon. Voisiko Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus antaa Suomelle ainutlaatuiset mahdollisuudet toimia musiikin hyvinvointipalveluiden kansainvälisenä tarjoajana?

::

Suomalaisen musiikkikoulutuksen tavoitteena on ottaa huomioon ihminen kokonaisuutena – jo hänen ensiaskelistaan lähtien. Parhaimmillaan tulevaisuuden musiikkikasvatus alkaa jo kohdussa odottavien äitien valmentamisen kautta. Alle kouluikäiset lapset käyvät musiikkileikkikouluissa ennen kuin pyrkivät soittamaan. Soittava lapsi kohtaa opettajansa kasvokkain ja edistyy koko ajan juuri hänelle parhaassa mahdollisessa vauhdissa. Hänellä on oma vastuu oppimisestaan, joka on sekä luovaa että hauskaa. Oppimiseen kuuluvat myös kaverit sekä itsetunnon ja -tuntemuksen kasvu. Musiikinopetuksessa ei käsitellä ainesta vaan ihmisiä.

Globaaleilla markkinoilla arvostetaan kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisu- ja yhteistyökykyä, luovuutta, oma-aloitteisuutta, päämäärätietoisuutta, vastuullisuutta itsestä ja muista sekä medialukemisen ja oppimisen taitoja. Nämä kaikki kyvyt voivat kehittyä mainiosti myös soitonopetuksessa. Musiikinopetuksen välineelliset tavoitteet voivat olla pian kovaa valuuttaa, koska yksilöllisyyttä arvostetaan yhä enemmän mm. vaurastuvassa Aasiassa. Laatu on yksilökeskeisen opetuksen merkittävin tekijä; musiikilliset taidot ja välineelliset taidot ovat saman laatutavoitteen eri puolia. 

Loppujen lopuksi ’soittotunti’ on varsin väritön sana. Kyseessähän on elämyksiä, oivalluksia ja iloa synnyttävä oppimistapahtuma lapsen parhaaksi. Ja siinä vain mielikuvitus on rajana! 

 

Petri Aarnio on Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry:n puheenjohtaja ja Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori

torstai, 18. toukokuu 2017

Kertomuksia Kalliosta 2016-17

Lukuvuoden päätöskonsertissa on juhlallinen tunnelma. Katsaus kuluneeseen vuoteen kuuluu asiaan. Kerrotaan nimiä ja numeroita. Kuvaillaan kohokohtia. Ja ylistetään kaikkia.

Se on aivan hienoa ja niin pitääkin!
Upeat oppilaat, hienot opettajat ja hyvin toimiva organisaatio saavat yhdessä aikaan oikeaa taidetta!
Kiitokset siis kaikille, jotka satsaavat musiikkiopistotoimintaan.

Vuoden aikana pääsimme tutustumaan barokkimusiikkiin FiBO Collegiumin opastuksella. Perinteisen jousiorkesterikokoonpanon lisäki suuren orkesterin tunnelmista pääsivät nauttimaan myös puhaltajat kosketinsoittajat ja kitaristit. Päätöskonsertti Paavalin kirkossa oliki upeaa sointijuhlaa ja aivan meidän kuuloisemme konsertti.

Opistomme ottaa myös nykyajan haasteet vastaan. Verkkosivume toimii entistäkin paremmin ja lukuvuoden aikana lemme ajaneet sisään uuttaa Eepo-oppilaitosohjelmaa. Se tulee palvelemaan entistäkin yksilöllisemme sekä oerheiden että henkilökunnan tarpeita.

Tehokkain työpaikka on hyvinvoivien ihmisten yhteisö. Opettajaneuvostomme osallistui työyhteisökoulutukseen syyskaudella. Kehittämiskohteista huolimatta olemme (mielestäni) varsin hvyinvoiva, yhteisten arvojen ja yhteishengen porukka. Toivottavasti se heijastuu myös opistoperheisiin asti. 

Kiinteistössämme tehdään putkiremontti kesän aikana. Se aiheuttaa hieman haittaa tämän lukuvuoden päättymiselle, mutta  ensi lukuvuoden on jo tarkoitus alkaa meille paremmin toimivassa talossa. PIenet häiriöt kuuluvat asiaan, mutta ne ovat ko ajan myös meidän hyväksemme. 

Kuten taiteen tekemiseen, niin opetukseenkin kuuluu jatkuva itsensä alttiiksi laittaminen. Teemmekö me juuri parasta mahdollista opetustyötä näiden lasten kanssa, tässä ympäristössä ja tulevaisuuteen tähdäten? Opetussuunnitelmien perusteiden uudistus puhuttaa ja mietityttää. Kun suomalainen musiikkiopistojärjestelmä on maailmallakin arvostettu ilmiö, niin kuinka se olisi sitä myös seuraavina vuosikymmeninä? Onhan aivan varmasti oppiva, kehittyvä ihminen keskiössä? Tätä arvokeskeskustekua käymme ja siihen ovat tervetulleita kaikki. 

Lukuvuoden päätteeksi on aika jakaa todistukset.

MUSIIKIN PERUSTASON PÄÄTTÖTODISTUKSEN SAAVAT:
Edith Berg, Stella Forssell, Vilja Halonen, Santeri Hammarberg, Jaakko Heikkinen, Reeta Karkamo, Anni Mäenpää, Anna Mäki-Jyllilä, Iiris Niska, Ruut Paananen, Alisa Saaristo ja Zeenab Taher.

MUSIIKKIOPISTOTASON PÄÄTTÖTODISTUKSEN SAAVAT:
Miroslav Girschefeld, Laura Humppila, Arttu Jauhiainen, Benjami Luolajan-Mikkola Elina Mölsä, Irene Nikkarinen, Satu Perjo, Daniel Petterson, Axel Salmenkallio ja Tara Valkonen.

KANNUSTUSSTIPENDIN SAAVAT:
Jaakko Heikkinen
Soitostasi löytyy musiikin ilo ja siinä on tahdon säihkettä. Erinomaisesti suoritettu PT3-tasosuoritus, jossa kuultiin myös jazz-sooloilua. 
Ville Karhunen
Ville on tehnyt tasaiseen, uutteraan tahtiin hienoja sävellyksiä ja sovituksia monipuolisesti eri soittimille. Ville etsii sävellyksiinsä jatkuvasti uutta ilmaisua ja on avoin eri tehtäville ja tyylilajeille. Ville kuulee sävellykselliset ratkaisut yleensä mielessään ja innostuneesti hän itse notatoi teoksensa nuotinnusohjelmalla. Poikkeuksellisen taitava, umpimusikaalinen nuori lahjakkuus! Odotamme uutista, onko Villen sävellys Andromeda valittu jatkoon arvostetussa lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailussa 10-14-vuotiaiden sarjassa.
Aapo Leppänen
Suuri musiikkimies joka löysi itsensä tänä vuonna vastuullisista tehtävistä, suoriutuen niistä voitokkaasti. Älykäs harjoittelija ja lahjakas soittaja, joka selättää haasteen toisensa perään. Syvällinen muusikko.
Maissi Lohijoki
Maissi on ensimmäisen soittovuotensa aikana ottanut soittimen hyvin haltuunsa. Hän on ehtinyt jo musisoida muidenkin kanssa, ja esiintynyt useita kertoja vuoden aikana. Tämä stipendi on kiitos näistä esiintymisistä ja soitinesittelyistä sekä kannustus jatkamaan harrastusta yhtä aktiivisesti.
Ruut Paananen
Esimerkillinen nuori muusikko, joka on ahkeruudella ja pitkäjänteisellä harjoittelulla noussut tänä vuonna uusiin sfääreihin. Ystävällinen, avulias, kypsä, musikaalinen ja aina valmis ottamaan toiset huomioon. Ihana soittaja ja ihana tyyppi.
Veikko Valanne
Veikko on lahjakas nuori säveltäjä, jonka teosvalikoima kasvaa hurjaa vauhtia. Veikko on tänä keväänä osoittanut uudenlaista tyylillistä avoimuutta säveltäjänä ja hänen ilmaisuskaalansa on monipuolistunut entisestään. Veikko syventyy sävellyksiinsä ja sovituksiinsa huolella ja säveltää myös oma-aloitteisesti vapaa-ajallaan orkesteriteoksia, jotka hän nuotintaa itse. Odotamme uutista onko Veikon sävellys Creation of the Universe valittu jatkoon arvostetussa lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailussa 16-19-vuotiaiden sarjassa! 

JÄÄTELÖSTIPENDIN SAAVAT:

Okariina
Kuluneen lukuvuoden Okariinaa voisi kuvailla mm. sanoilla ahkera, innostunut, tinkimätön ja oppimishaluinen. Hulppeaa huumoria unohtamatta. Tämän vuoden Okariinalaiset ovat työllään nostaneet KHMO:n kuorolaulun yhdeksi yhteismusisoinnin muodoksi.

Taikahuilut ja Kitarayhtye KÄÄK
Kitarahuiluorkesteri esiintyi valtakunnan virallisessa äitienpäiväjuhlassa Tasavallan presidenttiparille ja vieraille. Esiintyminen on vähintään jäätelöstipendin arvoinen asia. Kiitos, että edustitte musiikkiopistoamme!

Hyvää kesää! 
toivottaa Reksi

torstai, 11. toukokuu 2017

TVT:stä päivää!

Tieto- ja viestintätekniikka on haastava aihe. Siksipä täytyy olla kieli keskellä suuta, mitä siitä sanoo. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä enemmän eri viestimiä on käytössä, sitä helpommin sanoma hukkuu informaatiotulvaan.  

Toivottavasti näin ei ole kohdallamme. 

Olemme aloittamassa omaa iPad-hanketta sekä osallistumassa noin kymmenen suomalaisen musiikkioppilaitoksen TVT-hankkeeseen, jos hanke saa rahoituksen. Tarkoitus on selvittää ja kehittää sekä opetus- että muuta oppilaitostoimintaa tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi perehtymällä tähän nykyviidakkoon.  

Omassa viestinnässämme on nykyään kohtuullisen selkeät väylät, mutta uudistuksiakin on tulossa. 

Sähköpostia käytämme viralliseen viestintään perheisiin ja henkilökunnan sisällä. Perhepostit sisältävät opiston useimpia perheitä koskevaa tietoa, laskutuksen sekä akuutit asiat.

Verkkosivumme on pysyvämmän tiedon välittäjä. Siellä ovat opintoihin, vuoden kiertoon, orkesteriperiodeihin ja hankkeisiin, sisältöön ja käytöntöön liittyvät asiat sekä soitinkohtaiset sivut niillä, jotka niitä haluavat pitää. 

Oppilaitosohjelmamme Eepos on oppilaiden opintojen seurantaa varten, se toimii rekisterinä ja arkistona sekä opetustyön seurantavälineenä. Siitä on moneksi ja se on turvallinen. Lisäksi se kehittyy koko ajan enemmän tarpeitamme vastaavaksi. Piakkoin myös oppilas pääsee seuraamaan ja muokkaamaa siellä olevaa tietoa.   

FB-sivumme on tunnelmia ja akuutteja tapahtumailmoituksia varten. Sinne päätyvät kuvat ja videoleikkeet pienistä elämän kohokohdista.

Musiikkikasvatuslehti Trioli kertoo kerran vuodessa meille tärkeistä asioista ja arvoista. Se on kestävä ja alati päivittyvä käyntikorttimme.  

Toivon, että nämä viestintätavat palvelevat hyvin ja ovat perheille kätevät käyttää. Mielellämme otamme vastaan parannus- ja kehitysehdotuksia, jotta kommunikaatiomme on sujuvaa ja muistamme, että TVT on hyvä renki mutta huono isäntä. 

torstai, 4. toukokuu 2017

Epävarmuuden hyväksymisestä

Opistomme alkaa siirtyä kohti kesää. Viimeisiä tasosuorituksia viedään ja valmistelemme lukuvuoden Keväälle! -päätöskonserttia. Kaikki sinänsä näyttää sujuvan kuin on suunniteltukin, mutta elämään kuuluu myös epävarmuustekijöitä.

Oppilasvalinnat ovat toukokuun viimeisellä viikolla. Sattumalla on niissäkin suuri sija. Niissä onnistutaan, arvioidaan potentiaalia, harrastuneisuutta ja harjaantumiskykyä. Useimmat lapset löytävät itselleen ihanan soittimien kumppaniksi. Varmaan myös nyt käy niin. Toivon kaikkea hyvää osallistuville lapsille ja heidän perheilleen.

Opistomme on suunnitellut ensi lukuvuoden jo pitkälle valmiiksi. Lomathan tiedetään, orkesteriperiodit konsertteineen alkavat hahmottua, kuten myös mupekonsertit ja muut tapahtumat. 

Muttamutta... jännittää, koska putkiremontti!

Ei mahda mitään, on siedettävä epävarmuutta ja elettävä sen kanssa. Olemme miettineet, kuinka tavaroita siirretään turvaan ja paketoidaan, suunniteltu milloin tämä kaikki tapahtuu ja pitkälti vielä että miten. Vaikka emme vielä aivan tarkkaan tiedäkään, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon ja tehdä. 

Jokaisella on tapamme suhtautua tähän. Joku ajattelee, että "ans kattoo, kyllä tässä vielä ehtii", toinen hermoilee, kolmas yritää tehdä asiasta selkeän, neljäs sulkee pois mielestään ja viides miettii kaikki mahdolliset epävarmuustekijät... Kaikkien tapoja tarvitaan. Yhteisten ajatustenvaihtojen jälkeen asiat saavat sitten järkevänsopivat mittasuhteet. Tehkäämme tämä kunnolla, yksi asia kerrallaan ja luottakaamme, että kyllä asiat loksahtavat sitten aikanaa paikoilleenkin. 

Tuli mieleeni, että miten maailman epävarmimmissa kolkissa ihmiset oikein pärjäävät, kun eivät edes tiedä onko huomenna suuhunpantavaa tai katto pään päällä. Kuinka he kestävät jatkuvaa eävarmuuden tilaa, joka ei ehkä pääty heidän elinaikanaan?

Jos meillä ei ole aivan kaikki viimeisen päälle valmista täällä, selviämme kyllä siitä.
Kymmenen vuoden kuluttua tämä tuntuu aika pieneltä asialta. 

Aurinkoista loppuviikkoa!