torstai, 15. elokuu 2019

Norjalaisia soittovieraita! Gjester fra Norge!

Vieraita Norjasta / Gjester fra Norge
(ja Näppäyspoppoon kokoontuminen)

Musiikkiopistollemme saapuu lauantaina 7.9. kolmetoista 9-16 -vuotiaista jousisoittajaa Norjasta.
Tarjolla on uusia ystäviä, musisointia, pizzaa ja jäätelöä sekä mahdollisuus Linnanmäkikäyntiin.

Lisätietoja: ”Jar Skoles Strykeorkester” tulee Bærumista läheltä Osloa. http://www.strykeorkesteret.no/ ja https://www.facebook.com/groups/5808835527/

Ohjelma lauantaina 7.9.2019 Program på lørdag!

10.00 ​​Meeting at the Central Helsinki Music Institute (location at Ebeneser-foundation, Helsinginkatu 3-5)

10.30 Rehearsals 

14.15​​ Lunch (pizza and ice cream)

15.00 Concert for friends and families

1700 ​Fun at Linnanmäki amusement park. 

KHMO:n soittajat ovat perheineen lämpimästi tervetulleita tähän tutustumispäivään. Norjalaisten kanssa soitetaan yhteisiä kappaleita, joita voit halutessasi katsoa opettajan kanssa. Soitamme myös Näppäyspoppoon materiaalia. Näppäyspoppoon Hanna-Maija Aarnio on luvannut ohjata päivää meidän puolestamme  

Her finner du samspillmaterial / Yhteissoittomateriaali on tässä kansiossa.

Velkommen norske venner!

keskiviikko, 15. toukokuu 2019

Kertomuksia Kalliosta 2018-19

Mikä on ollut sinun lukuvuotesi kohokohta?

  • Oman soittimen soittajaiset 
  • Joulukonsetti
  • Jokin orkestereiden tai yhtyeiden konserteista
  • Päiväkotikonsertti 
  • Ystävänkonserttipäivä 
  • Katselmus tai kilpailu  
  • Taidekarnevaali Kalliolassa
  • Nyt me soitetaan -soitinesittelykonsertti
  • Soivan talon konsertti
  • Pieni alkusoitto musiikkitalossa
  • Musiikkileikkikoulun joulu- tai kevätjuhla
  • Opiston joulu- tai kevätjuhla

Vai soittotunti, jolla olet saanut elämyksen, oivalluksen ja ilon uuden asian sisäistämisestä?

Keski-Helsingin musiikkiopisto järjestää noin 80 musiikkitilaisuutta vuodessa. Opetustunteja annamme noin 12 000 vuodessa. Niihin mahtuu monta oivallusta isommaksi kasvamisessa. Isommaksi voi kasvaa pituus- ja leveyssyyntaan, mutta myös sisään- ja ulospäin – henkisesti. Siihen annamme mahdollisuuden joka päivä, jokaisella tunnilla. 

Kokemuksen syvyys on kokijastaan kiinni, eikä kokemuksen suuruutta voi verrata toisen kanssa tai mitata millään mittarilla. Siksi kaikki kokemukset ovat tärkeitä, tapahtuivatpa ne tunnilla tai suuressa konsertissa.

Tänä vuonna paljon yleistä huomiota saanutta kokemusta ovat pienten huilistiemme Tia Aykarin ja Seela Latosen osallistuminen Huittisten hullu puhallus -tapahtumaan sekä Sellotornadon esiintymiset Mannerheimin lastensuojeluliiton valtakunnan virallisessa äitienpäiväjuhlassa ja huomenna Euroopan neuvoston 70-vuotisjuhlassa. Onnea näistä ikimuistoisista kokemuksista! 

Lukuvuotemme on nähdäkseni sujunut jouhevasti. Uusi opetussuunnitelma on astunut käytäntöön ja tuntuu asettuvan omaksemme. Elämme samassa kommunikatiivistietoteknisessä murroksessa kuin kaikki muutkin oppilaitokset. Omasta elämästä -hanke on antanut imrovisaation ja säveltämisen lisätaitoja opettajille. Opimme työyhteisönäkin jatkuvasti uutta. 

Tulevaisuuteen varjoa luo epävarmuus valtion- ja kuntaosuuden kehittymisestä ja jouduimmekin tekemään päätöksen korottaa oppilasmaksuja ensi syksystä. Silti soittaminen on edelleen hyvn tuettu ja edullinen harrastus. Etenkin, kun en osaa kuvitella parempaa ihmisenä kehittymisen välinettä, jossa soittaminen antaa siivet aikuiseksi kasvamiselle. 

Opintonsa päättävälle toivotan lämpimästi etenemistä jatkuvan oppimisen polullasi, johon olet saanut täältä hyvät eväät tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen sekä itsetuntemuksen kasvun kautta.  

Lukuvuoden päätteeksi on aika jakaa todistukset:

PERUSTASON TAI PERUSOPINTOJEN PÄÄTTÖTODISTUKSEN SAAVAT:
Laura Ahonen, Sonja Gland, Olivia Heinänen, Petra Johansson, Sonja Klockars, Helmi Laine, Vilma Lavi, Amanda Luolajan-Mikkola, Taru Mikkola, Minne Mäki, Juulia Niska, Veikko Valanne, Anna Valldén 

MUSIIKKIOPISTOTASON PÄÄTTÖTODISTUKSEN SAA:
Joel Bonsdorff

KANNUSTUSSTIPENDIT: 

Veikko Aarnio 
on ahminut teoksia valtavaa tahtia ja soittaa nyt jo ammattitason kappaleita. Tekninen osaaminen on kasvanut valtavasti ja into soittamiseen ja oppimiseen on ollut suuri. Veikko ansaitsee rohkaisun rakettimaisesta kehityksestä. 

Laura Ahonen
on aktiivinen, innokas ja motivoitunut. Laura on kova harjoittelemaan ja tarttuu uusiin haasteisiin lauluteknisissä jutuissa kunnianhimoisesti. Omien kappaleiden kirjoittaminen on lähtenyt tänä vuonna lentoon ja Laurasta löytyykin tunnelmallisten popkappaleiden kirjoittaja. Laura tähtää ammattiopintoihin ja ansaitsee erityismaininnan kaikesta siitä innokkuudesta ja palosta, millä laulua harrastaa.

Tia Ayikar 
Rohkeus, vaivannäkö, itsensä likoon laittaminen mm. mestarikurssilla ja soittokisailussa, luotettava laatusoittaja, varmaotteinen liidaaja yhteisoitoissa.

Eliel Banasik
on käyttänyt trumpetinsoiton taitoaan opiston tapahtumien lisäksi oma-aloitteisesti ja aktiivisesti opiston rajojen ulkopuolella koko lukuvuoden ajan. Lähes viikoittaiset ihmisten ilahduttamiset trumpetin kanssa huomioidaan nyt stipendillä ja kannustetaan eteenpäin, kun nuoren trumpetistin matka suuntaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Saimi Heekki
Huikea kasvu vastuulliseksi harrastajaksi kuluneen vuoden aikana ja esiintymisjännityksen selättäminen päämäärätietoisen harjoittelun avulla ovat olleet nuoren soittajan saavutuksia tänä lukuvuonna. Hienoa kehitystä! 

Kaisa Kehvola 
on innostunut kitaransoitosta. Hän on sinnikäs harjoittelija joka haluaa oppia kappaleensa kunnolla. Hän esiintyy mielellään ja Kaisan hienoa kitaran ääntä olemme saaneet kuulla useissa opiston konserteissa. Kaisa on myös ensimmäinen musiikkiopiston kitaraoppilas joka on suorittanut ensimmäisen perustason 7-vuotiaana.

Alina Kolehmainen 
on osoittanut tunneilla ja luokkatunneilla musiikillista syvyyttä. Bachin esittäminen hyvin ei ole helppoa. Alinalla on ymmärrystä musiikin tulkintaan ja sellon äänelliseen potentiaaliin. Kehitys alkukeväästä on valtava. Tasaisen varma keskittyminen teoksiin ansaitsee tunnustuksen!

Seela Latonen
Tällä soittajalla on iloinen tekemisen meininki; ”mikään ei ole liian vaikeaa”. Seela on ahkera ja säännöllinen harjoittelija jo nuoresta alkaen. Näillä eväillä on mahdollista saavuttaa vaikka mitä myös tulevaisuudessa.

Maria Meripaasi
Tämä soittaja säteilee positiivista asennetta ja aktiivisuutta. Hän on luottosoittaja niin soolo -kuin yhtyemuusikkonakin ja tarttuu ennakkoluulottomasti opettajan tarjoamiin uusiin haasteisiin.

Juulia Niska
Valtava kehitys taidoissa, tulkinnassa ja itsenäisessä harjoittelussa erinomaisen 3pt-konsertin valmistamisen myötä. Aktiivinen ja positiivinen asenne soittamiseen sekä ihanan kannustava asenne myös soittokavereihin.

Rufus Sinkkonen
Tämä soittaja on vuosien aikana osallistunut aktiivisesti opiston monenlaiseen toimintaan, mm. sävellysperiodeihin. Tuloksena on syntynyt hienoja sävellyksiä joita on esitetty tasosuorituksessakin. Ryhmäsoittajana hän on varma ja esimerkillinen. Tänä lukuvuonna on tapahtunut suurta edistystä kappaleiden tulkinnassa ja vibraton käytössä. Tämä soittaja pitää kirjaa esiintymisistään ja tämän päivän konsertti on jo viideskymmenes esiintyminen neljän soittovuoden aikana.

Anna Valldén 
on soittanut samalla korkealla tasollaan jo pitkään. Anna on luotettava soittaja joka saa soittimestaan kauniin ja kantavan äänen. Erityisesti Anna on kunnostautunut kitarayhtye Kääkissä jossa hän on tänä lukuvuonna ottanut vastuullisemman roolin.

 

 

keskiviikko, 17. huhtikuu 2019

Elämys – oivallus – ilo!

Huhtikuun puolessa välissä mietitään vuosittain, kuinka voisimme kehittää opistoamme kohti tulevaisuutta. Ajankohtaiseksi tällaisen pohdinnan tekee Opetushallituksen jakama kehittämisraha, jonka vuosittainen hakuaika päättyi tänään. Olemme usein päätyneet sisällöllisiin kehittämiskohteisiin, ja niin tapahtui nytkin. 

Ensi vuona yhteisöllisyys on tärkeää, sillä opistomme toiminat alkoi Hanna Tyrväisen perustaman Hellaksen musiikkikoulun aloittaessa toimintansa syksyllä 1979. Tässä lyhyt kuvaus hankeanomuksestamme.

Arvomme ovat varsin hyvin kuvattuina otsikon lauseessa. Lause kuvastaa oppimisprosessia. Elämyksellinen kokemus saa aikaan oivalluksen joka johtaa iloon. Totta. Yksinkertaista. Mutta haastava saada tapahtumaan ohjattuna prosessina. Uskon, että hahmottelemamme hanke antaa tähän uusia mahdollisuuksia. 

Elämys – oivallus – ilo!

"Keski-Helsingin musiikkiopiston 40 –vuotishankkeessa esitetään teoksia, jotka sävelletään oppilaita varten soitinryhmittäin. Taiteelliseksi kokonaisuudeksi nämä kuusi teosta nivoutuvat oppilaiden improvisaatioteoksen myötä. Hankkeen avulla opitaan käyttämään improvisaatiota ja draamaa osana musiikkiesitysten vuorovaikutusta, vahvistetaan musiikkiopistossa toimivien oppilaiden, opettajien ja perheiden yhteisöllisyyttä sekä kehitetään käytännön opetusmetodeja uuden opetussuunnitelman toteutumisen tueksi." Pidetään peukkuja pystyssä.

Rauhallista Pääsiäistä
toivottaa Reksi 

keskiviikko, 10. huhtikuu 2019

Onko taiteen opetus arvokasta?

Taiteen perusopetus antaa taiteenopetusta ensisijaisesti lapsille ja nuorille yhdeksässä taiteenalassa. Taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet (2017) on annettu musiikille, tanssille, sanataiteelle, sirkustaiteelle, teatteritaiteelle sekä arkkitehtuurille, mediataiteille, kuvataiteelle ja käsityölle. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut selvitystehtävän taiteen perusopetuksen rahoituksen uudistamistarpeista Aalto-yliopiston professori Anniina Suomiselle. Selvitystyön ensimmäinen osa julkistettiin 1.4. ja eilen järjestettiin sitä esittelevä keskustelutilaisuus. Suosittelen lukemaan varsin selkeästi kirjoitetun selvityksen. 

Tähdennän, että tässä kirjoituksessa olevat näkemykset ovat omiani tai muilta lainattuja, mutta ne eivät edusta minkään tahon virallista kantaa. Otsikolla viittaan sekä arvokeskustelun tarpeeseen että taiteen perusopetuksen rahoitukseen. 

Musiikin osalta tilanteessa on ollut kaksi jännitteistä tekijää. Musiikin tuntiperusteisen (laajan oppimäärän eli musiikkiopistojen) valtionosuusrahoituksen suhde muihin taiteenaloihin on musiikin hyväksi 92-8. Toinen tekijä on yleisen ja laajan oppimäärän suhde musiikissa.

Yleisen oppimäärän (musiikkikoulut) rahoitus on ollut kuntien hyvän tahdon varassa. Kehitys on näin polenut paikallaan ja oppimäärä on jäänyt päasiassa vain suurten kaupunkien toiminnaksi. Juopa musiikkikoulujen ja musiikkiopistojen välillä ei ole ainakaan kaventunut. 

Musiikin laaja oppimäärä tulee uudistuksessa menettämään rahoitustaan, ellei taiteen perusopetukseen tosiasiallisuudessa saada uusia määrärahoja. Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) puheenjohtaja Jouni Auramo avaa Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME:n kolumnissa selvityksen ensimäisen osion näkymiä ensisijaisesti musiikin laajan oppimäärän kannalta.   

Tosiasia on, että uudistus tulee. Millainen uudistuksesta loppujen lopuksi sitten tulee, on valtion virkamiesten, selvittäjän ja taiteen perusopetusliiton sekä taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteistyön tulos. Katsoisinkin, että edessä on koitos, jossa konsensuksen hakeminen yhteistyössä mudien taiteenlajien kanssa on etenkin musiikin kannalta erityisen tärkeää. 

Lisään pari omaa huomiota asioista, jotka ovat olleet mielestäni vain pilkahduksina läsnä asiasta käytävässä keskustelussa.  

Huomio #1. Musiikin laajan oppimäärän erityisasemaa perustellaan sekä historiallisen kehityksen tuloksena että taiteenlajin ominaisuudella. On totta, että koko taiteen perusopetus on seurannut musiikkioppilaitosten esimerkkiä, mutta aikojen muuttuessa yhteiskunnallinen kehitys ei ole tukenut järjestelmän kehittymistä sellaisenaan. Musiikin esimerkki loistaa kaukana kirkkaana tähtenä. 

Huomio #2. Yksilöopetuksen tarpeellisuudesta puhuttaessa on syytä muistaa, että yksilöopetus on tarpeellista myös esimerkiksi tanssissa ja sirkuksessa, vaikka musiikissa korostuukin soittamisen hienomotorinen kehitys, joka edellyttää erityisen yksilöllistä ohjausta.

Huomio #3. Esittävissä taiteissa (musiikki mukaanlukien) ei voi antaa ainoastaan yksilöopetusta, koska ryhmässähän sitä esiintymisetkin tehdään. Olisi siis syytä miettiä, mikä voisi olla paras mahdollinen suhde yksilöopetuksen ja ryhmäpetuksen välillä eri taiteenlajeissa yleensä sekä yhden taiteenlajin sisällä (oppilaan näkökulmasta). Tämä on olettaakseni lähes mahdotonta, mutta myös äärettömän tärkeää.

Huomio #4. Taiteenlajien välinen tasa-arvo on ainakin minulle haastava asia. Vertaan koulumailmaan. Millä tavalla matematiikan ja äidinkielen tasa-arvoisuutta voi verrata? Minä en tiedä, enkä ymmärrä, millä perusteilla niiden tuntimääristä päätetään kouluissa. Knoppi: Yleiskoulun syntyessä laulu oli yksi kolmesta opetettavasta aineesta.  

Taiteiden opetuksen tasa-arvo jää minulle epämääräiseksi ja tunteisiin perustuvaksi arvojen kohtaamiseksi. Toteutuuko tasa-arvo vain, jos tuettujen tuntimäärien suhde on sama? Tarvitsemme tasa-arvomittareita tai ainakin tarkempia perusteluja, millä perusteilla tasa-arvoa haetaan. Tätä asiaa toivon avattavan lisää keskusteluissa ja selvityksen toisessa osassa. 

Huomio #5. Taiteen perusopetuksen yhteydessä puhutaan hyvin usein laadusta. Opetuksessa läsnä olevia tekijöitä on kuitenkin niin monta, että niiden järjestelmällinen kehittäminen jonkinlaiseksi laatujärjestelmäksi tuntuu olevan hyvin hankalaa, ellei mahdotonta. Pitäisikö pyyhkiä pölyt Virvatuli-hankeesta ja kehittää siitä valtakunnalliseen raportointiin toimiva väline?

Huomio #6. Tiedonkeruun yhtenäistäminen eri taiteenlajit huomioonottaen on valtava haaste. Hyvä että tämän selvityksen kautta se tulee näkyväksi. Uskon että selvitys asettaa meille suuria haasteita, mutta nyt olisi syytä uskaltaa katsoa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa saamme eteentulevien muutosten kautta uusia mahdolisuuksia. 

Yhteenveto
Ehdotus #1. Luodaan taiteidenvälisen tasa-arvon mittari. 
Ehdotus #2. Avataan yksilöopetuksen ja ryhmäopetuksen välisen suhteen tarve eri taiteenlajeissa.
Ehdotus #3. Kehitetään laatumittari taiteen perusopetuksen käyttöön. 
Ehdotus #4. Sovitetaan laatumittari keskitettyyn tiedonkeruuseen taiteen perusopetuksesta.

 

 

torstai, 4. huhtikuu 2019

Kulttuurikeskus ja vos-musiikkioppilaitokset

Helsinkiläiset valtionosuuden piiriin kuuluvat musiikkioppilaitokset olivat kutsuttuina 29.3. Helsingin kulttuuripalveluiden vieraiksi. Ojensimme alla olevia huomioitamme kaupungin taiteen perusopetuksen kehittämiseksi. 


 

Maailman toimivin musiikinopetus on Helsingissä

Suomen musiikki-ihmettä käytetään maailmanlaajuisena esimerkkinä hyvin toimivasta musiikkikasvatusjärjestelmästä. Helsingissä toimii Suomen noin sadasta valtionosuutta saavasta musiikkioppilaitoksesta 11 oppilaitosta, jotka saavat myös kaupungin toimintatukea. On hienoa, että pääsemme keskustelemaan siitä, kuinka voimme kehittää toimintaamme edelleen.

Taiteen perusopetus on koulutusmuoto

TPO:ta säädellään lailla ja opetussuunnitelmien perusteilla. Helsingin kaupungin sisällä TPO on sijoitettu Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoitavaksi ja vertautuu siellä muiden kulttuuritoimijoiden yhteyteen. Vaikka kasvatuksen ja koulutuksen toimiala saattaisi tuntua luontevalta vaihtoehdolta, on TPO:lla myös kulttuuritoimijoiden verkostona suuri merkitys ja siten mahdollisuudet hyvään yhteistyöhön Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialassa. Kaupunkistrategian “Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia” koskettaa myös taiteen perusopetusta.

TPO:n vaikutus on kiistaton lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintana

Kaupunki kasvaa ja sen myötä lasten määrä on kasvussa. YTV:n kasvuennusteen perusteella kaupunkimme väestö ja työpaikkojen määrä lisääntyy vähintään 15 % vuoteen 2025 mennessä. Musiikki on suosituin ja tasa-arvoisin harrastus sekä Helsingissä että muualla Suomessa. Kasvavan kaupungin kulttuuria ei voi saada pienemmällä rahoituksella. Toivommekin lautakunnan jäseniltä aktiivista lisärahoituksen hankkimista. Keräämme mielellämme kulttuuripalveluille ja -lautakunnalle faktaa musiikin ja koko TPO:n rahoituksen kasvattamiseksi, toimisimme mielellämme kaupungin osoittamissa kohteissa ja palvelisimme kasvavaa väestöä tuon rahoituksen turvin.

Kulttuuripalveluiden yhteistyö kaupungin muiden toimialojen välillä

Yhteistyö Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa olisi elintärkeää kaikkien kaupunkimme lapsien etua ajatellen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole juurikaan tietoa TPO-toiminnasta ilman kulttuuripalveluiden kautta tapahtuvaa viestintää. Varsinaiset asiakkaamme ovat kaskon lapsia.

Olemme ilahtuneita kaupunginhallituksen päätöksestä maksuttomaan tilojen käyttöön Helsingin koulurakennuksissa. Se on hyvä alku miettiä syvempää yhteistyötä ja tilojen yhteiskäyttöä koulupäivän sisälle ja helpottaa kaupunkilaisten lapsiperheiden arkea. Tämä koskee myös päiväkoteja. Lisäksi olisi hienoa päästä tasavertaiseen ajatteluun tilojen käytöstä kohti selkeää yhteiskäyttöä.

Kaupunkisuunnittelu

Toimitilat ovat useille musiikkioppilaitoksille haaste. Olisi toivottavaa, että kaupunkisuunnittelussa ja uudisrakentamisessa suosittaisiin kampus-ajattelua. Tämä on myös kaupunginhallituksen kirjaus. Esimerkiksi rakennettavien uusien julkisten kulttuuritalojen, koulujen, päiväkotien, terveyskeskusten, sairaaloiden tai vaikkapa urheilukeskusten ja kauppakeskusten yhteydessä olisi luontevaa piirtää tiloja TPO:n käyttöön jo suunnitteluvaiheessa. Näin toiminta mahdollistuu entisestään myös matalan rahoituksen alueilla ja saatavuus paranisi oleellisesti.

Valtionrahoitus työllistämisen katalysaattorina

Kaupungin tuki vos-musiikkioppilaitoksia kohtaan on suurin piirtein oppilaitosten vuokrien suuruinen. Jos näin ajateltaisiin, taiteen perusopetuksen tuntiperusteinen valtionosuus kattaa yhdessä oppilasmaksujen kanssa taiteen perusopetuksen toiminnan ja opettajien palkat. Opettajia helsinkiläisissä musiikkioppilaitoksissa on noin 500.

Kuntaliitosta saamamme tiedon mukaan Helsinki on raportoinut taiteen perusopetusta lasten kulttuuripalveluiksi ja täten menettänyt vuositasolla noin 800 000 euron valtiontuen. Onkohan tieto väärä vai olisiko raportoinnin kehittämisessä avain lisärahoitukselle?

 

VOS-MUSIIKKIOPPILAITOKSET TPO-KEHITTÄJINÄ:

1. Oppilaitoskohtaiset kehittämissuunnitelmat

Vos-musiikkioppilaitoksista suurin osa laati oman kehittämissuunnitelman toiminta-avustusanomuksensa useampivuotista rahoitusta varten. Olisi hyvä tietää, mitä ajatuksia ne ovat herättäneet kulttuuripalveluissa ja lautakunnassa. Olisi hyvä jalostaa kehittämissuunnitelmia ja jakaa käyttökelpoisimmat mallit muidenkin käyttöön.

2. Kulttuurivisio 2030

Koko kulttuurin perusta on lapsien kulttuurikasvatuksessa. Musiikkioppilaitoksilla on jo yli vuosisadan kestävä kokemus kulttuurikasvattajina Helsingissä. Olemme onnistuneet hyvin sekä  välittämään perinnettä että luomaan uutta. Tästä vakuutena ovat useat tuhannet tyytyväiset perheet. Kulttuurivisiota laadittaessa olemme halukkaita kertomaan näkemyksemme kestävästä kulttuurielämän kehityksestä Helsingissä ja osaamisestamme olla tärkeinä osasina siinä.

3. TPO-foorumi

Kehittämisyhteistyötä koko TPO:n kaikkien toimijoiden ja kulttuuripalveluiden kanssa voisi kehittää esimerkiksi kulttuuripalveluiden ja lautakunnan kokoonkutsumissa TPO-seminaareissa. Esimerkiksi puolivuosittaisissa seminaareissa voitaisiin esitellä hankkeita ja ideioida vaikkapa aivan uusia, eri taiteenlajien välisiä yhteishankkeita. Säännöllinen tapaaminen loisi kehittämisalustan, jossa kaikki TPO-osaaminen olisi yhdessä. Näin pitkäjänteisyys, kehittäminen ja seuranta olisi mahdollista myös toimijoiden näkökulmasta.

4. Aloite yhteishankkeeksi

Helsinkiläiset vos-musiikkioppilaitokset ovat koonneet luonnoksia tällä hetkellä jo käynnissä olevista tai nopeastikin toteutettavista uusista hankkeista, joilla Helsingin kaupungin TPO-selvityksen ehdottamia toimenpiteitä olisi helppo toteuttaa. Esittelemme niitä ja muokkaamme niistä mielellämme yhteishankkeen yhdessä kulttuuripalveluiden kanssa.

Lopuksi

Olemme valmiita kehittämän maailman toimivimman kaupungin sisällä maailman toimivinta taiteen perusopetusta. Toivomme, että pääsemme kehittämään ideoita yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.

Helsingissä 29.3.2019

 

Psta Rexiforum-työryhmä
Petri Aarnio, Kalle Hassinen, Matti Jordman ja Tuuli Talvitie